Aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta tietoa keräävä liekapallo karkasi Pallaksella – pallo löytyi Kittilästä

Mittalaitteet ja pallon kävivät noutamassa David Brus ja Eija Asmi Ilmatieteen laitokselta. Pallo keikkui korkeassa männyssä, ja sen alas saamisessa auttoi Mirka Hatanpää Metsähallituksesta.

Pallon mukanaan kuljettamat mittalaitteet saatiin myös takaisin. Datojen perusteella pallo oli tehnyt noin 50 kilometrin matkan, jonka aikana pallo nousi lähes kahdeksan kilometrin korkeuteen. Myös matkan aikana kerätty arvokas data pienhiukkasista ja meteorologisista parametreista oli tallentunut mittalaitteille. Todennäköisesti pallon laajeneminen ja mittalaitteisiin kertynyt jää saivat aikaan pallon räjähtämisen ja putoamisen.

Liekapallolla tutkitaan normaalisti ilmakehän alaosaa, sadoista metreistä noin kilometriin. Korkeusennätyksen tehnyt pallo on saanut tutkijoilta lempinimen Rudolf.

Mittalaitteiden keräämän tiedon perusteella pallo teki noin 50 kilometrin matkan, jonka aikana pallo nousi lähes kahdeksan kilometrin korkeuteen. Kuvassa pallon reitti kartalla. Kuva: Viet Le.

Liekapallo karkasi, kun palloa kannatellut naru katkesi

Maanantaina 10. lokakuuta tutkijat suorittivat normaalia liekapallomittausta kauniissa säässä Pallaksella. Noin 20 kiloa painavan, halkaisijaltaan 8 metrin kokoisen liekapallon avulla nostettiin 10 kilon painoinen kuorma 300–400 metrin korkeuteen, kun palloa kannatellut naru katkesi. Pallo mittalaitteineen lensi koilliseen ilmavirran mukana.

Tutkijat toivoivat kansalaisten havaintoja pallosta. Pallosta luvattiin 500 euron löytöpalkkio, mikäli palloon vaijerilla kiinnitetyt mittauslaitteet palautetaan takaisin.

Liekapallo liittyy mittauskampanjaan, jossa Ilmatieteen laitos yhteistyössä vierailevien kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa, tutkii aerosolihiukkasten ilmastovaikutuksia Pallaksen tutkimusasemalla. Ennen liekapallon karkaamista sen avulla ehdittiin mitata 18 päivän ajan dataa.

Nyt käynnissä olevassa Pallas Cloud Experiment (PACE) -mittauskampanjassa tutkitaan mm. ilmakehän pienhiukkasten ja pilvipisaroiden pystysuuntaista jakaumaa liekapalloilla tehtävien mittausten, miehittämättömien lennokkien eli droonien sekä maanpinnalta operoitavien kaukokartoitusmenetelmien avulla. Kampanja alkoi 12. syyskuuta ja päättyy 17. lokakuuta.

Käynnissä olevaan mittauskampanjaan osallistuu Ilmatieteen laitoksen lisäksi tutkimusryhmiä Saksasta (Karlsruhe Institute of Technology, KIT; Max Planck Institute, MPI; Palas), Sveitsistä (École polytechnique fédérale de Lausanne, EPFL), Itävallasta (Technischen Universität Wien, TUW), sekä Iso-Britanniasta (University of Hertfordshire, UH). Mittauksilla on pitkä perinteet, sillä ensimmäinen PACE-mittauskampanja järjestettiin jo vuonna 2004.

Ainutlaatuista tietoa aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta Suomen Lapista

Pallaksella sijaitsevan tutkimusaseman erikoisuus on aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksen tutkimus. Aerosolihiukkaset vaikuttavat pilvien muodostukseen, elinaikaan ja säteilyominaisuuksiin. Aerosolihiukkasten vaikutus ilmastoon pilvien kautta tunnetaan erityisen heikosti, mikä aiheuttaa suuria epävarmuuksia ilmastoennusteisiin.

Pallaksen sammaltunturilla sijaitseva asema on usein pilven ”sisällä”, jolloin pilvien sekä näitä muodostavien hiukkasten tutkimukseen voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä. Uusimmilla tutkimusmenetelmillä saadaan hyvin yksityiskohtaista tietoa pilvistä ja pilviä muodostavista hiukkasista. Liekapallo- ja lennokkimenetelmillä myös kerätään suoraa mittausdataa pilvien alapuolelta, pilvistä ja niiden yläpuolelta.

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla tehdään monipuolisia mittauksia jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Mittausten avulla seurataan ilmakehän koostumusta, sen muutoksia ja tutkitaan eri ilmakehän prosesseja. Mittausten avulla ymmärretään paremmin ilmaston tilaa ja kehitystä. Mittaukset kuuluvat useisiin kansainvälisiin verkostoihin, kuten GAW, ACTRIS ja ICOS.

Lisätietoja:

ryhmäpäällikkö Eija Asmi, Ilmatieteen laitos, p. 050 390 6638, eija.asmi@fmi.fi erikoistutkija David Brus, Ilmatieteen laitos, p. 050 406 4057, david.brus@fmi.fi

Pallaksen tutkimusasema (englanniksi)

Kuvia liekapallosta. Kuvia saa käyttää aiheesta kertovien juttujen yhteydessä. Kuvan käytön yhteydessä kuvaajatiedoksi merkattava ”Ilmatieteen laitos” tai kuvan tiedostonimessä mainittu kuvaaja.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat David Brus ja Eija Asmi kävivät hakemassa karkuteillä olleen pallon. Kuva: Mirka Hatanpää.

Päivitys 14.10.2022 kello 8.48: Tekstiin päivitetty tieto ja kuvia pallon löytymisestä.