Uutinen 8.5.2024

Pohjois-Euroopan kylmää alkutalvea oli vaikea ennustaa

Suomi oli kylmän ilman vaikutuspiirissä neljä kuukautta peräkkäin. Uusi tutkimus avaa kylmän alkutalven syitä ja ennustettavuutta.
Kuva: MBNEWS / Shutterstock

Lokakuusta 2023 tammikuuhun 2024 ulottuva neljän kuukauden ajanjakso oli Pohjois-Euroopassa selvästi tavallista kylmempi. Fennoskandian alueella ajanjakso oli 2000-luvun kolmanneksi kylmin. Kontrasti ympäröiviin alueisiin oli suuri, koska samaan aikaan maapallo keskimäärin ja pohjoinen pallonpuolisko olivat ennätyslämpimiä. Weather-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin selville, että pitkän ajan ennusteet eivät osanneet ennustaa loka-tammikuun “kylmä kuplaa” Fennoskandiassa. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin lokakuussa julkaistuja Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun kausiennusteita. Käytännössä mikään niistä ei saanut ennustettua Fennoskandian kylmää alkutalvea. Yhteensä 552:sta ennusteparven jäsenestä vain kolme eli 0,5 % oli yhtä kylmiä kuin havaittu lämpötila loka-tammikuun aikana. 

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen eli ECMWF:n kausiennusteessa mikään ennusteparven jäsen ei ennustanut yhtä kylmää alkutalvea kuin mitä havaittiin. Havaintoihin verrattuna virhe ennusteissa oli suurin vuodesta 1993 lähtien julkaistuista ennusteista. 

“ECMWF:n kausiennuste loka-tammikuulle oli lämpimin kaikista loka-tammikuun ennusteista vuosina 1994-2024. Hyvä uutinen on se, että tällaiset ennustevirheet ovat harvinaisia”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Kylmän poikkeaman yhtenä syynä mahdollisesti El Niño

Tutkimuksessa pohdittiin syitä “kylmän kuplan” aiheuttajalle. Yhtenä tekijänä oli mahdollisesti kesällä alkanut El Niño -ilmiö, joka saavutti huippunsa juuri alkutalven aikana. El Niñolla tarkoitetaan muutaman vuoden välein toistuvaa ilmiötä, jolloin trooppisen Tyynenmeren keski- ja itäosassa merenpinnan lämpötila nousee tavallista korkeammaksi. 

Vaikka Fennoskandian lämpötila loka-tammikuun aikana ei pitkällä aikavälillä korreloi El Niñon voimakkuuden kanssa, tutkimuksen mukaan pitkäkestoiset, vähintään neljän kuukauden kylmät ajanjaksot talvikuukausina ovat esiintyneet useammin El Niñon kuin La Niñan aikana.

“Fennoskandiassa neljä peräkkäistä kylmää talvipuoliskon kuukautta esiintyi esimerkiksi loka-tammikuussa 2002-2003 ja joulu-maaliskuussa 2009-2010. Nämä olivat myös El Niño -talvia”, Mika Rantanen kertoo.

Tulkintaa hankaloittaa kuitenkin pitkäkestoisten kylmyysjaksojen harvinaisuus. On siis mahdollista, että sattumalla on suuri vaikutus tuloksiin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kausiennusteilla on tapana aliarvioida El Niñon vaikutuksia Euroopassa. Tämä on saattanut olla yksi syy sille, miksi alkutalven ennusteet menivät pieleen.

Ennustettu (vasen) ja havaittu (oikea) lämpötilan poikkeama loka-tammikuussa 2024. Kuva julkaistusta tutkimuksesta.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, mika.rantanen@fmi.fi, p. 050 475 0756

Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla The atmospheric ‘cold blob’ over Fennoscandia from October 2023 to January 2024 - Rantanen - Weather - Wiley Online Library.

Rantanen, M., Hyvärinen, O., Vajda, A., & Karpechko, A. (2024). The atmospheric “cold blob” over Fennoscandia from October 2023 to January 2024. Weather. https://doi.org/10.1002/wea.4570.

TiedeuutinenLämpötilaKausiennuste