Suomen ilmastonmuutosennusteita päivitetty uusien mallitulosten perusteella

Suurin ero edellisiin ilmastoennusteisiin verrattuna on kesän lämpötilojen voimakkaampi kohoaminen.

Ilmastonmuutosarvioissa on otettu huomioon kansainvälisen ilmastopolitiikan kehitys. Sen tähden tällä kertaa suurin paino on annettu keskitason kasvihuonekaasupäästöskenaarioille suurten päästöjen skenaarioiden sijaan. Tieteellinen artikkeli tutkimuksen tuloksista on julkaistu kotimaisessa Geophysica-tiedejulkaisussa. Keskeiset tulokset on julkaistu myös suomeksi raportissa, jossa on runsaasti kuvia tuloksista. Molemmat ovat vapaasti saatavilla.

Lämpimämpää odotettavissa

Jos kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisia päästöjä onnistutaan rajoittamaan edes kohtalaisesti (SSP2-4.5-skenaario), Suomen lämpötilat nousisivat jaksojen 1981–2010 ja 2070–2099 välillä talvisin 2–7 °C ja kesäisin 1–5 °C. Tämän vaihtoehdon toteutuessa Keski-Suomessa luultavimmin vallitsisi vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin viime vuosikymmeninä Valko-Venäjän eteläosissa.

Sateisia talvia ja aurinkoisia kesiä

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, parhaan arvion mukaan talvella 14 % ja kesällä 7 %. Kuitenkin varsinkin Etelä-Suomessa kesän sademäärät voivat pysyä suunnilleen entisellään tai jopa hiukan vähentyä. Kun lämpötilat kohoavat, kuivuus saattaa siis vaivata etelän metsiä ja viljelymaita entistä useammin. Aurinkoa saataneen tulevaisuudessa kesällä muutama prosentti nykyistä enemmän ja talvella vastaavasti vähemmän. Tuulen voimakkuudet eivät välttämättä muutu paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat tässä suhteessa toisistaan aika paljon.

Pohjois-Euroopassa märempää ja etelässä kuivempaa

Myös muualla Pohjois-Euroopassa lämpötila kohoaa ja sateet lisääntyvät eniten talvisin. Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi. Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat. Siellä varsinkin kesäisin sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja aurinko porottaa entistäkin paahtavammin.

Muutoksia yhä mahdollista hillitä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo maalla, merissä ja ilmakehässä. Useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Monet ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista, kuten lisääntyvä kuivuus, tulvat ja merenpinnan nousu, koettelevat kehitysmaita voimakkaammin kuin teollisuusmaita. Tulevien muutosten ankaruus riippuu siitä, miten päästöt ja kasvihuonekaasujen pitoisuudet kehittyvät tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan edelleen lieventää merkittävästi, jos päästöjä vähennetään voimakkaasti. Arvioiden pohjana käytettiin maailmanlaajuisia CMIP6-ilmastomalleja, joita myös IPCC tarkasteli vuonna 2021 julkaistussa arviointiraportissaan. Suomea koskevassa tutkimuksessa oli mukana 28 mallia. Työ on saanut rahoitusta Suomen Akatemian HEATCLIM-, CHAMPS-, FINSCAPES- ja LEGITIMACY-tutkimushankkeista.

Lisätietoja:

tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4125, kirsti.jylha@fmi.fi Maailmanlaajuisiin CMIP6-ilmastomalleihin perustuvia ilmastonmuutosskenaarioita -raportti (pdf-tiedosto) Tieteellinen artikkeli on vapaasti saatavilla Geophysica-tiedejulkaisussa. Tieteellisen artikkelin viite: Ruosteenoja, K. and K. Jylhä, 2021: Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, 56, 39–69.