CryoSCOPE-hankkeessa tuotetaan uusia ratkaisuja sulavan jään ja lumen haasteisiin

Arktinen ikirouta sulaa ja Alppien jäätiköt vetäytyvät ennennäkemättömällä vauhdilla. CryoSCOPE-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa näistä muutoksista ja parantaa ilmastomallien tarkkuutta, vesivarojen ennustettavuutta sekä päätöksenteon tueksi laadittavia arvioita. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla voidaan lieventää sulavan jään vaikutuksia vesivoimaan, veden saatavuuteen ja paikallisiin yhteisöihin.

Hankkeessa keskitytään kuuteen keskeiseen alueeseen: Huippuvuoret, Norja, Islanti, Suomen Lappi, Sveitsin Alpit ja Intian Himalaja. Näillä alueilla lumen ja jään sulaminen on jo aiheuttanut merkittäviä häiriöitä ekosysteemeille ja ihmisille.

Sulavat jäätiköt edistävät merenpinnan nousua ja lisäävät ääri-ilmiöiden, kuten jäätikköjärvien purkaustulvien riskiä. Lumen sulamisen aikaistuminen ja talvisateiden lisääntyminen puolestaan pienentävät kesäistä vesivarantoa, rajoittavat kasvillisuuden kehitystä ja heikentävät hiilinielujen toimintaa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Kylmillä alueilla sulava ikirouta vapauttaa metaania, joka on huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja osaltaan nopeuttaa ilmastonmuutosta.

Ilmatieteen laitos johtaa kansainvälistä hanketta

CryoSCOPE-hankkeen käynnistyminen on merkittävä askel kohti kryosfäärin muutosten aiheuttamien kiireellisten haasteiden ratkaisua. Kryosfääriin kuuluvat jäätiköt, lumen peittämät alueet, merijää, vesistöjen jääpeitteet ja maaperän routa, mukaan lukien ikirouta.

Huippututkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön avulla hanke tuottaa arvokasta tietoa ja käytännön ratkaisuja ilmastonmuutoksen riskien hallintaan ja kestävämmän tulevaisuuden turvaamiseen. Ilmatieteen laitos johtaa CryoSCOPE-hanketta.

Hankkeelle on myönnetty EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta 7,2 miljoonan euron rahoitus, josta Ilmatieteen laitoksen osuus on 2,1 miljoonaa euroa. EU-rahoituksesta noin 50 prosenttia kohdistuu hankkeen suomalaisille kumppaneille. Hankkeen kokonaisbudjetti on 9,2 miljoonaa euroa.

"Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kryosfäärin prosesseista sekä niiden vaikutusmekanismeista maailmanlaajuisen ja alueellisen ilmastonmuutoksen taustalla. Hankkeessa yhdistetään kattavat kenttämittaukset ja satelliittihavainnot sekä ilmakehän, aerosolien, kryosfäärin ja hydrologian prosessimallinnus aina maapallon järjestelmämalleihin asti. Tämä auttaa ymmärtämään, miten nämä tekijät vaikuttavat paikallisesta tasosta aina globaaleihin ilmastotakaisinkytkentöihin”, kertoo hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Rakesh Hooda Ilmatieteen laitoksesta.

Hankkeessa kerätty tieto lumen, jään ja ikiroudan dynamiikasta edistää ilmastomallien tarkkuutta. Hankkeen tulokset tukevat päättäjiä ja yhteisöjä tieteeseen perustuvien sopeutumisstrategioiden kehittämisessä, sekä vahvistavat resilienssiä ilmaston aiheuttamia vesi- ja energiahaasteita vastaan.

Lisätietoja:

erikoistutkija Rakesh Hooda, Ilmatieteen laitos, p. 050 401 4544, rakesh.hooda@fmi.fi

Tietoa CryoSCOPE-hankkeesta:

CryoSCOPE tutkii kryosfäärin, ilmakehän ja hydrosfäärin vuorovaikutuksia ja kehittää ymmärrystä lumen, jään ja ikiroudan vaikutuksista veden ja ilmakehän järjestelmiin. Hankkeessa hyödynnetään uusinta paikkatietoa, kaukokartoitusta ja tekoälyyn perustuvia mallinnustekniikoita.

CryoSCOPE yhdistää 19 kumppania kahdeksasta maasta ja tarkastelee mallinnuksen sekä keinoälyn sovelluksia eri käyttäjille. Sovelluskohteita ovat muun muassa talven liikenneturvallisuus Suomessa, vesivoiman optimointi Pohjoismaissa ja Sveitsissä, jäätikköjärvien purkautumistulvien ennakointi sekä kuivien kausien vaikutusten ennustaminen kylmillä alueilla.

CryoSCOPE kehittää yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa räätälöityjä palveluita, jotka yhdistävät koneoppimisen ja fysiikkapohjaiset mallit vahvistaen kylmien alueiden ilmastoresilienssiä eli ilmastonmuutokseen sopeutumista tietoisesti ja ennakoivasti. CryoSCOPE-hankkeen kokonaisrahoitus on 9,2 miljoonaa euroa. Hanketta rahoittavat EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelma (7,2 milj. €), Sveitsin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiovirasto SERI (n. 1,8 milj. €) sekä Intian ilmastotutkimusta rahoittava ministeriö (Ministry of Earth Sciences, MoES, n. 160 000 €).