Mallitulokset sopusoinnussa Suomen ilmaston havaitun lämpenemisen kanssa
Kuva: Adobe Stock.Havaittua muutosta verrattiin 28 ilmastonmuutosmallin tuloksiin
Tutkimuksessa laskettiin keskilämpötilat sekä Etelä- että Pohjois-Suomelle käyttäen pohjana 10 kilometrin tarkkuudella esitettyjä kuukausikohtaisia keskilämpötiloja, jotka oli laskettu Ilmatieteen laitoksella havaintotiedoista jo aiemmin. Havaintoihin pohjautuvia lämpötilan muutoksia verrattiin 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin keskimäärin simuloimiin muutoksiin. Lämpötilojen aikasarjat laskettiin sekä koko vuodelle että erikseen kullekin kuukaudelle. Lisäksi havaintojen ja mallitulosten välisille eroille etsittiin selityksiä ilmakehän virtausten vaihteluista hyödyntämällä regressio- ja pääkomponenttianalyysiä.
Joulukuussa nopeaa lämpenemistä, kesäkuussa pysähdysvaihe
Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemmin lämpötilan nousua 1960-luvun alusta nykypäivään. Tämänkin jakson aikana vuoden keskilämpötilan havaittu nousu vastaa varsin tarkkaan mallituloksia. Yksittäisten kuukausien lämpötilojen kehityksessä sen sijaan on huomattavia eroja. Joulukuussa lämpötila on noussut tänä aikana lähes kaksi kertaa mallien ennustamaa nopeammin. Vastaavasti kesäkuussa lämpiäminen on ollut käytännössä pysähdyksissä. Molemmat poikkeamat selittyivät ihan kivasti ilmakehän virtausolojen vaihtelujen perusteella.
Kesällä tavanomaista lämpimämmät sääolot yleensä liittyvät korkeapaineiseen säätyyppiin ja kaakon suunnalta puhaltaviin tuuliin. Matalapaine ja lännen-pohjoisensuuntainen virtaus taasen tuovat koleaa kesäsäätä. Vastaavasti sääoloiltaan leutoina talvina ilmavirtaukset puhaltavat meillä valtaosin lännestä, kun taas itätuulet tuovat mukanaan pakkasia.
Pitkällä aikavälillä lämpeneminen vie voiton
Ilmavirtausten muutokset vuosikymmenestä toiseen näyttävät liittyvän ensisijaisesti ilmastojärjestelmän sisäisiin luonnollisiin vaihteluihin. Toisin kuin lämpötilat, ne eivät niinkään ole yhteydessä käynnissä olevaan maailmanlaajuiseen lämpenemiseen. Tällaiset luonnollisiin vaihteluihin liittyvät poikkeamat tapaavat pitkällä aikavälillä tasaantua. Näin ollen on todennäköistä, että esimerkiksi kesäkuun lämpötilan nousun notkahdus ei jatku loputtomasti, vaan tuonkin kuukauden lämpötilat aikaa myöten hakeutuvat nousu-uralle. Tähän suuntaan jo viittaavat vuodet 2019 ja 2020, jolloin kesäkuussa jälleen koettiin pitkiä hellejaksoja.
Lisätietoja:
Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi, p. 029 539 4128
Ruosteenoja, K. and J. Räisänen, 2021: Evolution of observed and modelled temperatures in Finland in 1901-2018 and potential dynamical reasons for the differences. International Journal of Climatology. DOI: 10.1002/joc.7024.
Tutkimus ilmestynyt verkossa 10.2.2021 ja on vapaasti luettavissa ilman lisenssejä: https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.7024