Uusi menetelmä pyrkii tarkentamaan arvioita ilmaston alueellisesta lämpenemistä

Tutkimuksessa laadittu menetelmä pyrkii hyödyntämään maailmanlaajuisten ja alueellisten mallien parhaita ominaisuuksia. Lämpötilojen muutosten suuruusluokka ja suuren mittakaavan alueelliset piirteet saadaan maailmanlaajuisista malleista ja paikalliset yksityiskohdat alueellisista malleista. Menetelmä korjasi alueellisten mallien taipumuksen aliarvioida tulevaa lämpenemistä. Näin ollen menetelmä saattaa tarjota entistä tarkempaa tietoa keskilämpötilojen muutoksista tarkasteltavalla alueella.

Molemmilla mallityypeillä omat vahvuutensa

Alueelliset mallit kykenevät erottamaan maailmanlaajuisia malleja tarkemmin ilmaston lämpenemisen maantieteellisiä yksityiskohtia. Tällaisia pienipiirteisiä vaihteluita aiheutuu muun muassa maanpinnan korkeuden vaihteluista sekä mantereiden, merien ja sisävesistöjen sijainnista.

Alueellisilla malleilla on kuitenkin tehty melko vähän ilmastonmuutosta simuloivia toisistaan riippumattomia tietokoneajoja. Ilmastonmuutokseen liittyviä epävarmuustekijöitä ei sen takia pystytä kunnolla arvioimaan pelkästään alueellisten mallien tulosten perusteella. Lisäksi nykyisissä alueellisissa malliajoissa ei ole riittävästi otettu huomioon ilmassa leijuvien pienhiukkasten pitoisuuksien alenemista tulevaisuudessa. Tämän vuoksi alueelliset mallit luultavasti huomattavasti aliarvoivat tulevaa ilmaston lämpiämistä Euroopassa, etenkin kesällä.

Tutkimuksessa kehitetyn menetelmän toimivuutta havainnollistettiin käyttämällä lähtötietoina 12 alueellisen ja 28 maailmanlaajuisen malliajon tuloksia. Alueellisten mallien huomioonottaminen tuotti enimmillään yhden asteen luokkaa olevia pienipiirteisiä alueellisia vaihteluja.

Ilmastomallit kuvaavat ilmastojärjestelmän käyttäytymistä matemaattisten yhtälöitten muotoon puettujen fysiikan lakien avulla. Nämä lainalaisuudet esitetään mallissa tietokoneella ratkaistavan algoritmin muodossa.

Työ on saanut rahoitusta Suomen Akatemian FINSCAPES-tutkimushankkeesta sekä Lähi-Tapiola-yhtiön tukemasta Tapsi-hankkeesta.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi, p. 029 539 4128

Tutkimus on vapaasti luettavissa Climate Dynamics -tiedelehdessä

Ruosteenoja, K. & J. Räisänen, 2024: Incorporation of RCM-simulated spatial details into climate change projections derived from global climate models. https://doi.org/10.1007/s00382-024-07258-3