Yhteenveto summaa Suomen kaupunkien lämpösaarekkeisiin liittyvän tutkimustiedon

Yhteenvetotutkimuksessa selvisi, että kaupunkien lämpösaarekkeiden voimakkuudet vaihtelevat Suomessa 1–1,8 celsiusasteen välillä vuosikeskiarvona. Tämä tarkoittaa, että kaupungeissa lämpötila on tämän verran kaupunkia ympäröivää aluetta korkeampi. Lyhytaikaisesti sääolosuhteiden suosimina ajanjaksoina 9–12 celsiusasteen erot ovat mahdollisia. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi talvinen korkean ilmanpaineen jakso, jolloin sää on pilvetön tai melkein pilvetön ja vähätuulinen.

Tutkijat kävivät läpi kaiken Suomen kaupunkien lämpösaarekkeista tehdyn tutkimuksen, jota on tehty 1960-luvun alusta lähtien. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Myöhemmin mukaan tulivat Turku, Oulu, Hyvinkää, Joensuu ja Lahti. Koska jokaisella kaupungilla on oma vaikutuksensa ilmastoon, kaupunkien lämpösaareketutkimuksen tuloksia ei voi soveltaa varauksetta muihin kaupunkeihin.

Helsingissä ja Turussa on tehty kummassakin kahdeksan tutkimusta vuosien varrella, Oulussa aihetta on tutkittu neljä kertaa ja Lahdessa, Hyvinkäällä ja Joensuussa kummassakin kerran. Tutkimustulokset heijastavat monenlaisia paikallisia erityispiirteitä, kuten vesistöjen läheisyyttä, pinnanmuodostusta ja kaupunkikehitystä.

Lämpösaarekeilmiö havaittiin jo 1800-luvulla, tulevaisuudessa aiheen tutkiminen yhä tärkeämpää

Kaupungit ovat yleensä lämpimämpiä, kuivempia ja tuulettomampia kuin niitä ympäröivät rakentamattomat alueet. Tämä johtuu rakennusmassasta, asfalttiteistä ja ympäröivää aluetta vähäisemmästä viheralueesta. Tämä ongelma havaittiin ensimmäisen kerran Lontoossa Englannissa 1800-luvun alussa.

Sittemmin kaupunkien lämpösaarekkeita on tutkittu maailmanlaajuisesti osana kaupunkien ilmastotutkimusta, ja tutkimusta on hyödynnetty monissa kaupunkisuunnitteluhankkeissa. Lisäksi kaupungeilla on jatkuvan kasvunsa vuoksi yhä suurempi vaikutus paikalliseen ilmastoon ja sen muutoksiin.

Kaupunkien lämpösaarekkeiden tutkiminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, vaikka vielä ei olekaan selvää, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa kaupunkien ilmastoon.

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Achim Drebs, Ilmatieteen laitos, achim.drebs@fmi.fi

Tieteellinen artikkeli on saatavilla Boreal Environmental Research -tiedejulkaisussa.

Viite: Drebs A., Suomi J. & Mäkelä A. 2023: Urban heat island research at high latitudes — utilising Finland as an example. Boreal Env. Res. 28: 81–96.