Uusanalyysi paljastaa, miten allergiaa aiheuttavien siitepölyjen määrä ilmassa on muuttunut vuosikymmenten aikana

Näitä Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät niin kutsun uusanalyysin keinoin; uusanalyysissä aiemmin kerätyt havainnot yhdistetään tietokoneella laskettavaan malliin.

Tutkijat yhdistivät tuoreimmassa analyysissään 34 Euroopan maan siitepölyhavainnot Ilmatieteen laitoksella kehitetyn SILAM-mallin arvioimiin siitepölypitoisuuksiin neljän viime vuosikymmenen ajalta.

"Allergiaoireita aiheuttavien siitepölyjen pitoisuuksien ja kehityssuunnan takautuva arviointi on tärkeää, jotta voimme ymmärtää siitepölyallergioiden epidemiologiaa ja mallintaa altistumis-vastesuhteita. Tämän tiedon avulla voimme lopulta auttaa siitepölylle allergisia ihmisiä", sanoo uusanalyysin päätutkija, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Mikhail Sofiev.

Puiden siitepölyn määrä ei ole kasvanut kaikkialla Euroopassa

Tutkijat keskittyivät uusanalyysissä niiden puulajien siitepölyihin, jotka aiheuttavat Euroopassa paljon allergiaoireita eli leppään, koivuun ja oliivipuuhun. Nämä puut kukkivat keväällä tuottaen ilmassa kulkeutuvaa siitepölyä. Monilla Euroopan alueilla ne aloittavat allergiakauden.

Puut ovat herkkiä lämpötilan nousulle, mikä tarkoittaa, että kukinta-aika alkaa nyt lähes kuukautta aikaisemmin kuin 40 vuotta sitten. Uusanalyysi kuitenkin osoitti, ettei ilmassa olevan siitepölyn määrä kasva kaikkialla.

Puut noudattavat yleensä kahden vuoden sykliä, eli runsassiitepölyistä kautta seuraa usein vähäsiitepölyinen kausi ja päinvastoin. Tämä sykli voi kuitenkin häiriintyä, jos kevät ja kesä ovat erityisen ankarat, esimerkiksi kuivuuden tai helleaaltojen takia, tai päinvastoin, jos vettä on riittävästi ja lämpötilat ovat suotuisat.

Siitepölypitoisuuksien uusanalyysi auttaa ymmärtämään näitä ja muita kehityskulkuja. Sen ensimmäinen arvio tehtiin Euroopan Lancet Countdown -raporttia varten ja se vahvisti suurelta osin alueelliset erot siitepölymäärän kehityksestä. Tarkempia tutkimuksia ja laajennuksia uusanalyysiin on jo työn alla.

"Olemme erittäin mielenkiintoisen matkan alussa", jatkaa Mikhail Sofiev. "Monikansallinen tiimi, joka mahdollisti uusanalyysin, valmistautuu jatkamaan työtään. Kehitetty teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Seuraavat uusanalyysin versiot kattavat lisää lajeja, jotka ovat tärkeitä myös maatalouden, metsätalouden, ilmastotutkijoiden, biodiversiteettitutkijoiden ja muiden käyttäjien kannalta."

Eri vuosikymmenten mediaanien ero (1980–1989 ja 2013–2022) koivun kausittaisessa siitepölymäärässä. Alueet, joilla siitepölymäärät ovat kasvaneet merkittävästi, on esitetty keltapunaisilla väreillä, ja alueet, joilla ne ovat heikentyneet, on merkitty sinisillä väreillä. Kuva: Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:

Mikhail Sofiev Tutkimusprofessori, FT Ilmatieteen laitos p. +358 503 290 578 mikhail.sofiev@fmi.fi Norkko.fi: siitepölyennusteet Suomeen

Tieteelliset artikkelit:

Sofiev et al, (2024) European pollen reanalysis, 1980–2022, for alder, birch, and olive. NatureScientific Data, 11, 1082. https://doi.org/10.1038/s41597-024-03686-2

Van Daalen et al, (2024). The 2024 Europe report of the Lancet Countdown on health and climate change: unprecedented warming demands unprecedented action. The Lancet Public Health S2468266724000550. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(24)00055-0