Arabian niemimaa yksi maailman suurimmista pienhiukkaslähteistä

Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimuksissa, jossa on tutkittu Arabian niemimaan pienhiukkasia eli alueen ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksia on tehty sekä Saudi-Arabiassa että Jordaniassa.

Arabian niemimaa on yksi maailman suurimmista pienhiukkaslähteistä. Lähteet ovat sekä luonnollisia että ihmisperäisiä. Luonnollisia hiukkaslähteistä aavikosta nouseva hiekkapöly on selkeästi suurin. Tämä pöly voi kulkeutua pitkiäkin matkoja vaikuttaen ilmanlaatuun myös Euroopassa ja on esimerkiksi merkittävä mineraalilähde valtamerien planktoneille. "Toisaalta pitkän aikavälin mittauksiin perustuvaa tutkimusta ilmakehän pienhiukkasten ilmanlaatu ja ilmastovaikutuksista on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän", tutkimusprofessori Heikki Lihavainen kertoo.

Saudi-Arabiassa on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu taustailman pienhiukkasten optisia ominaisuuksia useamman vuoden ajan. Tutkimustulokset perustuvat Ilmatieteen laitoksen, King Abdullazizin yliopiston ja Helsingin yliopiston perustamaan mittausaseman tuottamiin mittaustietoihin vuosien 2012 ja 2015 väliltä. Ilmakehän pienhiukkasten optiset ominaisuudet kertovat niiden kyvystä vaikuttaa auringonsäteilyyn ja sitä kautta ilmastoon.

"Tutkimuksessa todettiin, että aavikkopöly oli selkeästi merkittävin tekijä aerosolien optistia ominaisuuksia kuvailtaessa, erityisesti isomman kokoluokan hiukkasissa", Lihavainen sanoo. Ihmisperäiset lähteet olivat myös merkittävä tekijä etenkin pienemmissä hiukkasissa. Hiekkapölyn määrään ilmassa vaikuttivat meteorologiset suureet. Ihmisperäiset lähteet olivat peräisin 60 kilometrin päässä mittauspaikasta sijaitsevan Jeddahin kaupungin liikenteestä ja teollisuudesta.

Jordaniassa on tutkittu erityisesti pienhiukkasten lukumääriä. Mittauksissa hyödynnettiin autoon asennettua pienhiukkasten mittauskalustoa. Tulokset olivat samankaltaisia kuin Saudi-Arabiassa; suurimmat pienhiukkaspitoisuudet havaittiin kaupungeissa erityisesti alueilla, jossa raskasta kalustoa liikkui paljon. Samoin suurimmat isomman kokoluokan pitoisuudet havaittiin maan eteläosassa lähellä aavikkoalueilta. Jordanin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa olivat mukana Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

**Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Heikki Lihavainen, heikki.lihavainen@fmi.fi

H. Lihavainen, M.A. Alghamdi, A. Hyvärinen, T. Hussein, K. Neitola, M. Khoder, A.S. Abdelmaksoud, H. Al-Jeelani, I.I. Shabbaj, F.M. Almehmadi, Aerosol optical properties at rural background area in Western Saudi Arabia, In Atmospheric Research, Volume 197, 2017, Pages 370-378, ISSN 0169-8095, https://doi.org/10.1016/j.atmosres.2017.07.019.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169809516305920

Tareq Hussein, Brandon E. Boor, Vanessa N. dos Santos, Juha Kangasluoma, Tuukka Petäjä, Heikki Lihavainen, Mobile Aerosol Measurement in the Eastern Mediterranean – 1 A Utilization of Portable Instruments, Aerosol and Air Quality Research, AAQR-16-11-OA-0479.R3, accepted, 2017Aerosol and Air Quality Research, 17: 1875–1886, 2017