Suomalaisretkikunta palasi Etelämantereelta – tutkimusasema Aboan huolellinen ylläpito varmistaa tutkimustyön jatkuvuuden
Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP FINNARP 2024 -retkikunta palasi Etelämantereelta Suomeen 16. helmikuuta. Etelämantereella retkikunta otti talteen automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa ja varmisti mittalaitteiden toiminnan seuraavaksi vuodeksi. Tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. Aboa palveli myös kansainvälistä ja monivuotista Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa RINGS-lentomittauskampanjaa.
Retkikunta vaihtoi Aboalla sen perustamisesta asti eli 35 vuotta palvelleet voimakoneet. Työ on osa tutkimusinfrastruktuurin energiajärjestelmän uudistamista, joka varmistaa tutkimustyön jatkumisen tulevaisuudessa ja turvaa pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuuden.
Varsinaisen tutkimustyön lisäksi retkikunnan tehtäviin kuului myös tutkimusasema Aboan huolto. Tutkimusaseman polttoainevarastot täydennettiin yhteistyössä Saksan Neumayer III -tutkimusaseman kanssa tela-ajoneuvokaravaanilla. Karavaani vei paluumatkalla mukanaan aseman edellisten kausien jätteet.
"Tutkimusasema Aboa on sellaisessa kunnossa, että tutkimustyö voi jatkua ja Suomi noudattaa kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen vaatimuksia", kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski.
Retkikuntaan osallistui seitsemän henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, tekninen asiantuntija, konemestari, kokki ja lääkäri.
Etelämanner-sopimuksen jäsenenä Suomella on pysyvä tutkimusasema Aboa
Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomi toteuttaa tätä ylläpitämällä omaa tutkimusasemaa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt.
Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain Etelämantereelle noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila pysyttelee tällöin 0‒20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt.
Lisätietoja:
Mika Kalakoski, Etelämanner-operaatioiden päällikkö, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi