Ilmatieteen laitos sai merkittävän rahoituksen avaruussään tutkimukseen
Taiteilijan näkemys BepiColombosta, joka koostuu kahdesta luotaimesta. Ylempänä kuvassa eurooppalainen MPO-luotain, alempana japanilainen Mio-luotain. Kuva: ESA.Hankkeessa tutkitaan avaruussäätä Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöjen BepiColombo-Merkurius-luotainten havaintoja ja tietokonesimulaatioita käyttäen. Hanke lisää kykyämme ennakoida avaruussään haitallisia vaikutuksia teknisille laitteille ja ihmisille niin Maan lähiavaruudessa kuin muualla aurinkokunnassa.
Tutkimushanke tuo uutta tieteellistä ymmärrystä erityisesti magneettikehän korkeaenergiaisten hiukkasten muodostumisesta ja kulkeutumisesta sekä voimakkaiden avaruussääilmiöiden ominaisuuksista. Lisäksi hankkeessa tutkitaan Merkuriuksen pinnan mineraaleihin iskeytyviä aurinkotuulen hiukkasia. Hiukkasten törmäykset irrottavat planeetan pinnasta atomeja ja molekyylejä, joista muodostuu harva kaasukehä eli eksosfääri.
”ERC-hanke mahdollistaa kokonaan uudentyyppisen suuren mittakaavan hiukkassimulaation kehittämisen avaruussäälle. Käytämme sitä Merkuriuksen magneettikehästä tulevien uusien havaintojen tulkintaan sekä jatkossa myös muiden planeettojen avaruussään tutkimuksessa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Riku Järvinen kertoo.
Taustalla vahva panostus BepiColombon mittalaitteiden rakentamiseen
BepiColombo saapuu Merkuriukseen vuoden 2025 joulukuussa. Tämän jälkeen lennon kaksi luotainta asettuvat omille radoilleen kiertämään planeettaa. Ilmatieteen laitos johti suomalaisjohtoisen SIXS-instrumentin ja englantilaisjohtoisen MIXS-instrumentin yhteisen mikrokontrollerin kehitystyötä BepiColombo-ohjelmassa. Osallistuminen BepiColombon mittalaitteiden rakennukseen on suomalaisten toimijoiden suurimpia panostuksia aurinkokunnan tutkimusluotaimiin.
”Ilmatieteen laitoksessa on kehitetty useita edistyksellisiä laskennallisia simulaatiomalleja Maan lisäksi kaikkien aurinkokunnan kiviplaneettojen, Kuun ja muiden pienempien taivaankappaleiden avaruussäälle jo 1990-luvulta lähtien. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat erityisesti Aalto-yliopisto sekä Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot, ja kansainväliset avaruusjärjestöt. Ilmatieteen laitos on myös osallistunut monien aurinkokunnan tutkimusluotainten mittalaitteiden rakentamiseen ja niillä tehtäviin kansainvälisiin tiedeohjelmiin”, Riku Järvinen sanoo.
Euroopan tiedeneuvosto (ERC) on Euroopan johtava huippututkimusta rahoittava organisaatio. Viimeisimmän tilaston mukaan ERC Consolidator Grant -ohjelmaan tehtiin vuosien 2013–2021 hauissa keskimäärin 2 500 hakemusta vuodessa, ja niistä 13 % rahoitettiin. Suomesta tähän hakuluokkaan lähetettiin samalla aikavälillä vuosittain keskimäärin 85 hakemusta, joista 7 % sai rahoituksen. ERC Starting Grant - ja Advanced Grant -hankkeiden läpimenoprosentit ovat samaa suuruusluokkaa.
Ilmatieteen laitos on ainoana Suomen tutkimuslaitoksista saanut useamman kuin yhden ERC-rahoituksen neuvoston perustamisvuodesta 2007 lähtien.
Lisätietoa:
tutkija Riku Järvinen, Ilmatieteen laitos, riku.jarvinen@fmi.fi