Mittauksilla tietoa Rovaniemen ilmanlaadusta ja päästölähteiden vaikutuksista
Kuva: Shutterstock.Ilmatieteen laitos mittasi ilmanlaatua Rovaniemen kaupungin alueella vuoden 2023 ajan. Mittauksia tehtiin kahdessa mittauspisteessä: Rovakadun ja Ruokasenkadun risteyksessä keskustassa sekä Mellakujalla Korkalovaaran kaupunginosassa pientaloalueella noin 4 km keskustasta luoteeseen. Rovakadun mittausasema edusti tyypillistä kaupunkialueen ympäristöä, jossa näkyy selvästi autoliikenteen päästöjen vaikutus. Mellakujan mittausasema puolestaan edusti esikaupunkialuetta, jossa ilmanlaatuun vaikuttaa merkittävästi ympäröivän pientaloalueen puunpoltto.
Rovakadulla mitattiin jatkuvatoimisilla laitteistoilla ilmanlaatuun vaikuttavien hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia. Mellakujan mittausasemalla puolestaan mitattiin hiukkasten sisältämiä polyaromaattisia hiilivety (PAH-yhdisteitä), joita syntyy erityisesti puun pienpoltosta. Kummallakin mittausasemalla tehtiin myös jatkuvatoimisia säämittauksia, joita käytettiin tulosten tulkinnan tukena.
Ilmanlaatu Rovaniemellä on pääsääntöisesti hyvä
Mitatuista pitoisuuksista laskettiin Suomessa käytössä oleva ilmanlaatuindeksi, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta viisiportaisella sanallisella asteikolla: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Rovakadun mittausasemalla indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun päivät ajoittuivat Rovakadulla pääasiassa kevään katupölykaudelle, jolloin olosuhteet pölyämiselle ovat otolliset. Pitoisuuksien kohoamista esiintyy taajamissa katupölyn vuoksi usein myös syksyllä talvirengaskauden alettua.
Pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee Rovaniemellä jatkossakin kiinnittää huomiota katupölyn torjuntaan: katujen ja teiden talvikunnossapitoon, oikea-aikaiseen hiekoitushiekan poistoon sekä pölynsidontaan katupölykaudella. Rovakadulla mitatut hiukkasten ja typen oksidien pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi ilmanlaatulainsäädännössä annettujen raja-arvojen alapuolelle. Pitoisuudet jäivät myös ohjearvojen alapuolelle lukuunottamatta huhtikuuta, joilloin hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti ohjearvon. Katupölykausi huhtikuussa vuonna 2023 oli haastava ja heikensi ilmanlaatua ympäri Suomea.
Ulkoilman hiukkaset merkittävimpiä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä kaupungeissa
Ulkoilman hiukkaset ovat nykyisin merkittävimpiä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä Suomen kaupungeissa. Pienhiukkasia (PM₂,₅) pidetään haitallisimpana ilmaperäisenä ympäristötekijänä ihmisten terveydelle. Ulkoilman hiukkaset ovat taajamissa suurelta osin peräisin liikenteen ja tuulen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä. Hiukkaspitoisuuksia kohottavat myös suorat hiukkaspäästöt, jotka ovat peräisin energiantuotannon ja teollisuuden palamisprosesseista, autojen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Nämä hiukkaspäästöt ovat pääasiassa pieniä hiukkasia. Hiukkasiin on sitoutunut myös erilaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja.
Hiukkasten koko on yhteydessä niiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Suurempien hiukkasten korkeat pitoisuudet vaikuttavat merkittävimmin viihtyvyyteen ja aiheuttavat likaantumista. Terveysvaikutuksiltaan haitallisempia ovat hengitettävät hiukkaset (PM₁₀) ja pienhiukkaset (PM₂,₅), jotka kykenevät tunkeutumaan syvälle ihmisten hengitysteihin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat erityisesti keväällä, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat ilmaan kuivilta kaduilta liikenteen nostattamana. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin suorista autoliikenteen ja teollisuuden päästöistä sekä kaukokulkeumasta, jonka lähde voi olla esimerkiksi metsä- ja maastopalot.
Typen yhdisteitä vapautuu päästölähteistä ilmaan typen oksideina, joista suurin osa on typpimonoksidia (NO) joka muuntuu otsonin ja auringonvalon vaikutuksesta typpidioksidiksi (NO₂). Typpidioksidi on terveysvaikutuksiltaan haitallisempaa ja sille on myös raja- ja ohjearvot. Merkittävin typpidioksidipitoisuuksien lähde kaupungeissa on liikenne. Liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan läheltä hengityskorkeutta ja siksi ne vaikuttavat ilmanlaatuun enemmän kuin esimerkiksi korkeiden piippujen kautta vapautuvat päästöt, jotka leviävät ja laimenevat tehokkaasti.
PAH-yhdisteet ovat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. PAH-yhdisteitä vapautuu teollisuuden päästölähteiden lisäksi myös kotitalouksien puun poltosta, kuten takoista ja saunojen kiukaista. Rovaniemellä Mellakujalla mitatut PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat talven lämmityskaudella suurempia kuin kesäaikaan, joka vastaa PAH-yhdisteiden tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua. PAH-yhdisteistä vain bentso(a)pyreenille on annettu tavoitearvo ilmanlaatulainsäädännössä. Bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvopitoisuus jäi Mellakujalla selvästi alle tämän tavoitearvon.
Rovaniemen keskustassa pitoisuuksiin vaikuttaa eniten autoliikenne
Rovaniemen keskustassa ulkoilman pitoisuuksiin vaikuttivat eniten autoliikenteen päästöt. Mitattuihin hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat autojen pakokaasuista peräisin olevien hiukkasten lisäksi myös tuulen ja liikennevirran maanpinnasta ilmaan nostattamat hiukkaset. Mellakujan ilmanlaadun mittauspisteessä pitoisuuksiin vaikuttavat merkittävimmin läheisten asuinalueiden lämmityksen päästöt. Energiantuotannon päästöt vapautuvat ilmaan korkeiden piippujen kautta, jolloin niiden vaikutus hengityskorkeuden pitoisuuksiin jää vähäiseksi.
Ilmanlaadun mittausten toimeksiantajana olivat Rovaniemen kaupunki ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Kuntien velvollisuus on huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta, sekä hyvän ilmanlaadun turvaamisesta alueellaan. Ulkoilman laatua on tarkkailtu Rovaniemellä aiemminkin muutaman vuoden välein eri mittauspaikoissa. Seuraavan kerran ilmanlaatutilanne tarkistetaan noin viiden vuoden kuluttua.
Lisätietoja:
Ilmanlaadun asiantuntija Antti Mannisenaho, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Ympäristötarkastaja Tarja Bergman, Rovaniemen kaupunki, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi