Kehitysyhteistyön tuloksia – Itäafrikkalaiset ja indonesialaiset asiantuntijat kehittämään yhdessä säämallien osuvuutta
Kuva: Subhash / Pexels.Itä-Afrikan maiden Tansanian, Kenian, Ruandan ja Ugandan sekä Indonesian meteorologisten laitosten säämalliasiantuntijat kokoontuivat helmikuun alussa Helsinkiin Ilmatieteen laitokselle opettelemaan HARP-ohjelmistotyökalun asennusta, automaattista käyttöä sekä tulosten visualisointia. Kahden viikon mittainen ryhmätyöskentely Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kanssa auttoi osallistujia asentamaan HARP-ohjelmiston joko harjoitus- tai oman organisaation palvelimille.
”Osallistujilla on nyt valmiudet automatisoida operoimiensa säämallien arviointimenetelmät. Tarjoamme heille tarvittaessa tukea myös kurssin jälkeen, jotta varmistumme kestävistä tuloksista”, toteaa projektipäällikkö Anne Hirsikko.
Eri maiden yhteistyö vahvistaa verkostoitumista
Eri maiden yhteinen kouluttaminen ja työskentely on vakiintunut työskentelymuodoksi vuonna 2022 alkaneissa Ilmatieteen laitoksen vetämissä INDFIN- ja FINKERAT-kehitysyhteistyöprojekteissa. Ugandan meteorologisen laitoksen asiantuntija osallistui WMO:n CREWS-EA-projektin puitteissa.
Itä-Afrikan alueellinen ja globaali yhdessä tekeminen Indonesian meteorologisten laitosten välillä vahvistaa verkostoitumista ja edesauttaa matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuuksia samassa kehitystilanteessa olevien sisarlaitosten kesken.
”Kansallisen osaamisen lisäksi tavoittelemme myös aidon alueellisen yhteistyöverkoston ja yhdessä tekemisen vahvistamista itä-afrikkalaisten sisarlaitosten välillä”, sanoo projektipäällikkö Alessandro Chiariello.
Säämallien laatua arvioidaan ennusteiden ja varoitusten parantamiseksi
Luotettavat sääennusteet ja -varoitukset perustuvat tarkkoihin globaalin ja paikallisen skaalan säämalleihin. Numeeristen säämallien tuloksia on arvioitava, jotta tunnistaisimme, miten tehdyt muutokset (kuten data-assimilointi) parantavat tai heikentävät mallin tuloksia. Kehittyvissä maissa tällaista arviointia tehdään usein käsityönä, joka rajoittaa tehokkuutta ja vaatii henkilöstöresursseja.
Sääennustetuotannon arvoketju on nykyisin pitkälle automatisoitu Ilmatieteen laitoksen kehittämän SmartMet-ohjelmistotyökalun avulla. Säämallien analysointiin, arviointiin ja sen visualisointiin on myös olemassa automaattisesti toimivia, avoimen lähdekoodin, lisenssivapaita ohjelmistotyökaluja. Kehitysyhteistyöhankkeissaan Ilmatieteen laitos opettaa tällaisten ohjelmistojen asentamista ja automaattista hyödyntämistä.
Lisätietoja:
FINKERAT-projekti, Anne Hirsikko, anne.hirsikko@fmi.fi
INDFIN-projekti, Edith Rodriguez, edith.rodriguez@fi
WMO CREWS East Africa -projekti, Alessandro Chiariello, Alessandro.chiarello@fmi.fi
Yhteistyössä on voimaa – nykyaikaiset sääpalvelut auttavat varautumaan sään ääri-ilmiöihin Itä-Afrikassa Indonesian ja Suomen välinen meteorologian IKI-hanke