Ilmatieteen laitos avustaa Ruokavirastoa satelliittidatan hyödyntämisessä

Ilmatieteen laitos on mukana kehittämässä järjestelmää, joka mahdollistaa tarkemman seurannan ja analysoinnin maatalousmaan kasvukunnosta, satopotentiaalista ja lannoitustarpeesta.  

Hankkeessa hyödynnetään satelliittidataa, fysikaalisia maaperänlämpötila- ja kosteusmalleja sekä tekoälyä Suomen peltojen kasvilajien, hoitotarpeiden ja tehtyjen toimenpiteiden, kuten niittojen ja maanmuokkausten, tunnistamisessa. 

Satelliittidata auttaa suunnittelemaan maatalouden toimenpiteitä 

Ilmatieteen laitos toimittaa Ruokavirastolle satelliittidataa, joka koostuu Sentinel-1-datan takaisinsirontakertoimesta sekä koherenssista. Koherenssi kertoo tutkasignaalin vaihemuutoksesta kahden peräkkäisen mittauksen välillä, mikä Sentinel-1-satelliitilla on 12 päivää. Lisäksi ilmatieteen laitoksen operatiivisesta hydrologisesta mallista (HOPS) lasketaan päivittäin koko Suomen kattavaa tietoa maaperän roudasta ja kosteudesta. Malli antaa tietoa 250 metrin spatiaalisella erotuskyvyllä. Nämä tuotteet toimitetaan päivittäin automatisoidusti koneoppimismallien syötteeksi CGI:lle. 

Koneoppimismallien tuloksia hyödynnetään maatalouden toimenpiteiden, kuten kylvö- ja sadonkorjuuaikojen, optimoinnissa. Tuotettua tietoa käytetään myös peltolohkojen tukikelpoisuuden määrittämisessä, mikä parantaa tukihakemusten tarkkuutta ja vähentää viljelijöiden hallinnollista työtä. 

Ruokaviraston yhteistyön ohella Ilmatieteen laitos hyödyntää satelliittimittauksia yhteistyökumppanien kanssa kehittämässään peltojen hiilen ja kasvihuonekaasujen mittaus- ja laskentajärjestelmässä ja sitä havainnollistavassa, Pelto-observatoriossa. 

Digitalisaatio ja innovaatiot vastaavat maatalousalan haasteisiin 

Suomen maatalouspolitiikan uudistuksessa korostuvat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä elinvoimainen maaseutu. Digitalisaatio ja innovaatiot ovat keskeisiä keinoja, joilla maatalousalan haasteisiin voidaan vastata. 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on vahvistaa elintarvikejärjestelmien turvallisuutta, toimitusvarmuutta, ravitsemuksellista arvoa ja laatua, sekä edistää niiden kestävyyttä. Kestävä lähestymistapa elintarviketuotannossa tukee ympäristön suojelua, yhteiskunnallista hyvinvointia, edistää kansanterveyttä ja mahdollistaa taloudellisen hyödyn tasapuolisen jakautumisen. 

Lisätietoja: 

Ryhmäpäällikkö, TkT Kari Luojus, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4683, kari.luojus@fmi.fi  Tutkija Jaakko Ikonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2099, jaakko.ikonen@fmi.fi  Pelto-observatorio / hiilenkierto: Prof. Jari Liski, llmatieteen laitos, p. 029 539 6086, jari.liski@fmi.fi 

Maaperän lämpötila 20 senttimetrin syvyydessä 1. toukokuuta 2023 Ilmatieteen laitoksen hydrologisen malin (HOPS) arvioimana. Kuva: Ilmatieteen laitos.