Viheralueet ja väljempi rakennustiheys viilentävät ilmasto-oloja paikallisesti – ilmaston lämpenemisen vaikutus on kuitenkin vielä voimakkaampi

Ympäristön rakentamisella on paikallisiin ilmasto-oloihin monia vaikutuksia, joista tunnetuin on lämpösaarekeilmiönä tunnettu kaupungin lämpeneminen ympäristöä voimakkaammin. Näitä vaikutuksia pyritään hillitsemään viherrakentamisella, kuten puistoilla ja viherkatoilla. Tässä tutkimuksessa arvioitiin viherrakentamisen vaikutuksia nykyisiin ja tuleviin ilmasto-oloihin.

Kaupunkiympäristön muuttumisen vaikutusta ilmastoon arvioitiin säämallisimulaatioiden avulla. Simulaatioissa mallinnettiin nykyilmastoa ja tulevaa, ajanjaksolle 2040–2069 arvioitua, ilmastoa. Tämän lisäksi molemmissa ilmastoissa tehtiin vertailumallinnukset, joissa Vantaan Tikkurilan keskusta-aluetta muokattiin "vihreämmäksi", eli muun muassa lisättiin viheralueiden suhteellista osuutta ja pienennettiin rakennustiheyttä.

Muutokset kaupungin rakenteessa eivät mallinnusten perusteella vaikuta lämpötilan muutokseen merkittävästi verrattuna ilmaston lämpenemiseen itseensä. Simulaatioiden perusteella ilmastonmuutos siis nostaisi kaupunkiympäristön lämpötiloja enemmän kuin kaupunkirakenteen muutokset voisivat sitä viilentää. Sen sijaan muutokset vaikuttavat huomattavasti enemmän tuulennopeuteen ja suhteelliseen kosteuteen.

Nykyilmastoa kuvattiin keinotekoisella testivuodella TRY2012. Rakennusten energialaskentaan tarkoitettu TRY2012 on koottu kahdestatoista kuukaudesta vuosilta 1980–2009, ja se kuvaa sääsuureiden, kuten lämpötilan, tuulen nopeuden ja sademäärän, kannalta keskivertoa vuotta tuolta ajanjaksolta.

Tulevaa 2040–2069 ilmastoa mallinnettiin lisäämällä TRY2012 testivuoteen tunnittaisia muutoksia. Nämä muutokset perustuvat usealla ilmastomallilla tehtyihin simulaatioihin. Muutosten laskemisessa käytettiin jyrkintä arvioitua kasvihuonekaasujen kehityskäyrää (RCP8.5), jossa päästöt kasvavat voimakkaasti nykyisestä tasosta. Tämä kehityskulku olettaa, ettei ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia tehdä lainkaan ja on siksi hyvin äärimmäinen skenaario.

Tuloksia on mahdollista hyödyntää, kun tehdään kaupungin rakenteen muutoksiin liittyviä ratkaisuja sekä sopeudutaan muuttuvaan ilmastoon kaupungeissa. Ilmastoa kuvaava testivuosi on rakennettu Vantaan havainnoista, mutta nämä tulokset ovat sovellettavissa myös samankokoiseen kaupunkiin vastaavassa ilmastossa. Tutkimusta voi hyödyntää myös pintamallinnuksen kehitystyössä.

Lisätietoja:

Tutkija Olli Saranko, puh. 050 5299520, olli.saranko@fmi.fi

Olli Saranko, Carl Fortelius, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Erika Brattich, Silvana Di Sabatino, Väinö Nurmi. 2020. Impacts of town characteristics on the changing urban climate in Vantaa, Science of The Total Environment, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138471