Hajuhaittojen arviointiin kaivataan yhtenäisiä ohjeita
Kuva: ShutterStockProjektissa järjestettiin asiantuntijatyöpaja ja tarvekartoituskysely, joiden perusteella esitettiin suosituksia Suomen hajulainsäädännön ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Merkittävimmät kehitystarpeet liittyvät ohjeistusten tarpeisiin ja tiedonsiirtoon.
Ohjeistusta kaivataan erityisesti sitovien ohjearvojen määritykseen, kuten esimerkiksi siihen, minkälaiset hajut tulkitaan häiritseväksi tai kuinka usein häiritsevää hajua saisi esiintyä. Suomeen olisi myös tarve luoda käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hajutuloksia tulkitaan ja miten hajuhaitat tulisi huomioida teollisuustoimintoja suunniteltaessa ja toiminnan aikana. Kyselyn perusteella Suomessa tarvitaan myös hajuhaittoihin liittyvää säännöllistä koulutusta.
Projekti toteutettiin ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimushankkeena. Ilmatieteen laitos tuki VTT:tä tarvekartoituskyselyn laatimisessa ja sen tulosten tulkitsemisessa keskittyen erityisesti hajupäästöjen mallinnukseen liittyviin kysymyksiin sekä lainsäädäntöön.
Eri teollisuusalat, jätehuolto, maatilat, ravintolat, liikenne, kotitalouksien puunpoltto sekä luonnon normaalit ilmiöt voivat aiheuttaa hajuja, jotka voivat heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Hajut vaikuttavat erityisesti paikallisesti, mutta pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat päästöjen lisäksi sääolosuhteet ja hajupäästöjen leviämisympäristö.
Lisätietoja:
Tuula Kajolinna, projektipäällikkö, VTT, p. 040 562 4379, tuula.kajolinna@vtt.fi
Jenni Latikka, Ilmatieteen laitos, p. 050 453 2163, jenni.latikka@fmi.fi
Paula Vehmaanperä, ympäristöministeriö, p. 029 525 0198, paula.vehmaanpera@gov.fi