Pilvet ovat luultua herkempiä ilmakehän aerosolipitoisuuksien muutoksille
Puijon torni. Kuva: Wille Markkanen.Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa osoitettiin pitkäaikaismittausten avulla alailmakehän pilvien ominaisuuksien olevan erittäin herkkiä ilmakehän aerosolipitoisuuksien muutoksille. Tutkimus julkaistiin tänään arvostetussa Nature Geoscience -lehdessä.
Tulos on tärkeä, sillä se vaikuttaa arvioon siitä, miten paljon ihmisten toiminnasta syntyneet pienhiukkaset ovat hidastaneet kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ACTRIS-mittausverkoston havaintoasemilla Pallaksella ja Kuopiossa Puijon tornissa kerättyä dataa. Asemilta on saatavilla noin kahdenkymmen vuoden mittaisia havaintosarjoja ilmakehän aerosolien ohella myös pilvien ominaisuuksista. Tuloksia verrattiin useisiin ilmakehämalleihin, mukaan lukien ECHAM, johon Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat aktiivisesti kehittäneet aerosolikuvausta.
Havaintojen perusteella pilvipisaramäärä reagoi voimakkaasti aerosolipitoisuuksien muutoksiin, mutta malleilla on selkeitä ongelmia kaikkien prosessien tarkassa kuvaamisessa. Nämä havainnot luovat vahvan pohjan Ilmatieteen laitoksen tulevalle mallikehitystyölle aerosolien ja pilvien välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa.
”Tulosten avulla pystymme kehittämään entistä tarkempia ilmastomalleja, joiden avulla ennustetaan ilmaston muuttumista tulevaisuudessa. Mallit ovat avainroolissa, kun selvitämme eri päästöskenaarioiden ilmastovaikutuksia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Sami Romakkaniemi.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Sami Romakkaniemi, Ilmatieteen laitos, p. 050 446 1061, sami.romakkaniemi@fmi.fi