Tieto ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista ja omasta haavoittuvuudesta vaikuttaa ilmastoasenteisiin 

Tutkimuksen tavoitteena oli testata, onko räätälöidyllä tiedolla vaikutusta ihmisten tietotasoon, asenteisiin ja niin kutsuttuun psykologiseen etäisyyteen ilmastonmuutosta kohtaan. Psykologinen etäisyys tarkoittaa paikallista, ajallista ja sosiaalista etäisyyttä, kuten koskettaako ilmastonmuutos omaa asuinympäristöä omana elinaikana, ja onko sillä vaikutusta kaltaisiinsa ihmisiin. Koetun etäisyyden on monissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan ihmisten suhtautumiseen ilmastotoimia kohtaan.   

Tiedon vaikutus asenteisiin riippui vastaajasta. Osa vastaajista suhtautui ilmastotoimiin positiivisemmin tiedon saamisen jälkeen ja toiset negatiivisemmin. Erityisesti havaittiin, että räätälöity ilmastotieto sai matalan haavoittuvuuden ihmisryhmät, kuten terveet, nuoret ja korkeatuloiset kokemaan ilmastonmuutoksen entistä kaukaisempana ilmiönä itsensä kannalta.  

Tutkimustulostemme perusteella henkilökohtaiseksi räätälöity viesti päästövähennyspolkujen vaikutuksista ei ole yksioikoinen keino vaikuttaa ilmastotoimien hyväksyttävyyteen. Räätälöity tieto voi saada erityisen haavoittuvaisten ihmisryhmien edustajat näkemään ilmastotoimien tärkeyden ja kiireellisyyden, kun taas ei-haavoittuvaisille ihmisille voi olla tehokkaampaa viestiä yleisellä, jopa globaalilla tasolla ilmastonmuutoksen vaikutuksista.  On tärkeää ymmärtää, miten eri viestintätavat vaikuttavat, sillä ilmastopoliittisille toimille pitäisi olla korkea hyväksyttävyys, jotta päästövähennyksiä voitaisiin saavuttaa. 

Ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia tarkasteltiin vuorovaikutteisella työkalulla 

Tutkimuksessa kehitettiin vuorovaikutteinen työkalu, jonka avulla voi tarkastella ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia ja henkilökohtaista haavoittuvuutta niille. Työkalu pohjautuu päästövähennyspolkujen vaikutuksia kuvaaviin ilmastomalleihin, joiden tulokset saatiin parinkymmenen kilometrin tarkkuudella. Lisäksi huomioitiin käyttäjän ilmoittama tarkka sijainti ja sen osuminen kaupunkiympäristöön tai tulvariskialueelle sekä käyttäjän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä, koulutus- ja tulotaso sekä terveydentila. Näin ilmastovaikutuksia koskeva tieto pyrittiin esittämään muodossa, joka olisi mahdollisimman konkreettista ja lähellä yksilöä.   

Tutkimuksessa osallistujat pääsivät tutustumaan, millaisia muutoksia omalla asuinpaikalla on tilanteissa, joissa päästöt vähenevät tai jatkavat kasvuaan vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi heille määritettiin arvio omasta haavoittuvuudesta ilmastovaikutuksille. Henkilökohtaisesti räätälöidyn ilmastotiedon vaikutuksia tietotasoon ja asenteisiin testattiin kyselytutkimuksella, johon osallistui reilu tuhat suomalaista. 

Lisätiedot:   

Tutkija FT Mira Hulkkonen, Ilmatieteen laitos, mira.hulkkonen@fmi.fi, p. +358 50 302 1245  

Professori Harri Kokkola, Ilmatieteen laitos, harri.kokkola@fmi.fi, p. +358 29 539 2148  

Artikkeli vapaasti luettavissa osoitteesta: How tailored climate information affects attitudes towards climate policy and psychological distance of climate change | npj Climate Action (nature.com) 

Hulkkonen, M., Mielonen, T., Leppänen, S. et al. How tailored climate information affects attitudes towards climate policy and psychological distance of climate change. npj Clim. Action 3, 54 (2024). https://doi.org/10.1038/s44168-024-00136-y