Uudet säätietoaineistot tukevat kestävien rakennusten suunnittelua muuttuvassa ilmastossa

Yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää myös rakennuksilta kestävyyttä. Lisäksi energiatehokas rakennus on osa ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmatieteen laitos tuotti ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa uusimpia rakennussäätietoja energia- ja rakennusfysikaalisia tarkasteluja varten.

Rakennusten energialaskennan testivuosi TRY2020 kuvaa sääolosuhteita eri ilmastovyöhykkeillä

Rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu ns. testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä, joita edustamaan on valittu Vantaa (vyöhyke I), Jokioinen (II), Jyväskylä (III) ja Sodankylä (IV). ”Testivuosi kootaan näiden neljän paikkakunnan säähavainnoista 30 vuoden jaksolta, joka tässä tapauksessa on vuodet 1989–2018. Näistä havainnoista muodostettiin lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, auringonsäteilyn, tuulen suunnan ja nopeuden sekä sademäärän tunnittai¬set aikasarjat”, tiivistää erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta. ”Nykyilmaston lisäksi aineisto kuvaa tulevaisuuden ilmastoja kolmen eri päästöskenaarion mukaan”, Jylhä jatkaa. Tulevaisuuden jaksot ovat vuodet 2015–2044 eli lähitulevaisuutta kuvaava vuoden 2030 ilmasto, vuodet 2035–2064 eli vuosisadan puoli¬väliä kuvaava, v. 2050 ilmasto sekä 2065–2094 eli vuosisadan loppupuolen eli vuoden 2080 ilmasto. Energialaskennan sääaineistojen ohella hankkeessa koottiin Jokioisissa vuonna 2015 tunnin välein automaattisin anturein tehdyt säähavainnot, joita voidaan käyttää rakennusfysikaalisten tarkastelujen vertailuaineistona. Hankkeessa tuotettuja aineistoja toivotaan hyödynnettävän laajalti esimerkiksi rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa muun muassa teknillisissä oppilaitoksissa. ”Aineistoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamassa Kuumuuden terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa (HEATCLIM) -konsortiohankkeessa, jossa tarkastellaan muun muassa rakennusten jäähdytystarpeen muutoksia lämpenevässä ilmastossa”, toteaa Jylhä.

Tulokset välittömästi käyttöön

Ympäristöministeriö toivoo, että hankkeen tuloksia hyödynnetään rakennusalalla mahdollisimman laajasti. Nykymuodossaan tulokset ovat hyödynnettävissä etenkin tutkimuksessa. Nykyisissä energiamääräyksissä uusia säätietoja ei vielä käytetä, vaan ne otetaan käyttöön vasta seuraavassa määräysuudistuksessa. Ympäristöministeriön ensi vuonna käynnistyvässä rakentamisen säätietoja käsittelevässä hankeohjelmassa tuloksia jatkojalostetaan entistä käyttäjäläheisemmiksi. Niistä muodostetaan rakenteiden ja rakennusten mitoittamiseen soveltuvat mitoitussäät eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi dataa tarkastellaan erityisesti rakennustekniikan näkökulmasta. Jatkojalostettuja säätietoja ja mitoitussäitä tullaan hyödyntämään myös vuosina 2022–2023, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen rakentamiselle ja rakennuksille aiheuttamia riskejä. Niitä ovat muun muassa lämpöjaksojen aiheuttamat ylilämpötilanteet hoivakodeissa sekä lisääntyneen kosteuden aiheuttama rakenteiden homehtumisriski. Tavoitteena on ennakoida ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä rakennuskannassa sekä löytää tapoja hallita havaittuja riskejä.

Lisätietoja

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4166, antti.makela@fmi.fi Erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4125, kirsti.jylha@fmi.fi Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö, p. 0295 250 114

Tulosaineistot, loppuraportti ja loppuseminaarin esitykset ovat saatavilla Ilmatieteen laitoksen www-sivuilta. Terveet tilat -ohjelma Suomen Akatemian CLIHE-ohjelma