Helletilastot

Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een.

Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä.
Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein puhutaan vain pidemmistä kuumuusjaksoista.

Hellepäivien määrää seurataan vuosittain kesän sääseurannan yhteydessä.

Hellepäivien lukumäärät keskimäärin vertailukaudella 1971-2000


Eniten hellepäiviä koko kesänä yhdellä havaintoasemalla

Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot muutamalla paikkakunnalla

Korkeapaineen pysyessä kesällä Suomen yllä pitkään lähes paikoillaan lämpötila voi nousta toistuvasti yli 25 asteen. Viikon hellejakso on yhdellä paikkakunnalla yleinen, muttei kuitenkaan jokakesäinen. Kahden viikon helleputki on jo harvinainen, kun sellainen sattuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua vasta, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuoden 1961 jäkeen vain vuosina 2003 ja 2010.

Taulukossa on pisimmät yhtämittaiset hellejaksot vuodesta 1961 alken alku- ja päättymispäivämäärineen sekä hellejakson kesto vuorokausina. Lisäksi taulukossa on korkein jaksolla mitattu lämpötila.

Kun tarkastellaan tilastoja vuodesta 1961 eteenpäin vähintään 14 hellepäivään on päästy vuoden 2010 ohellauseilla asemilla vuosina 2003, 1988 ja 1972. Myös vuosilta 2006 ja 1994 löytyy muutama asema, joilla helleputki on jatkunut vähintään kaksi viikkoa.

Pisimmät yhtämittaiset yli 30 asteen jaksot 1961 alkaen

Taulukossa on pisimmät yli 30 asteen yhtämittaiset hellejaksot alku- ja päättymispäivämäärineen sekä hellejakson kesto vuorokausina ja jakson lämpötilojen vaihteluväli.


Heinäkuussa 2010 useilla paikkakunnilla havaittiin yhtämittaisesti neljä tai viisi päivää vähintään 30 astetta.

Toukokuun helteet

Toukokuun alun helteet

Nämä päivittäiset hellemittaukset on listattu vuoden 1961 alusta päivittäisestä ilmastotietokannastamme. Vanhemmat yksityiskohtaiset tiedot ovat arkistoissamme paperitaltiointeina.

 

Toukokuun lopun helteet

Toukokuun viimeisellä viikolla mitataan hellelukemia jossain päin Suomea noin joka kolmas vuosi.

Myöhäiset elo-syyskuun helteet

Elokuun lopussa ja syyskuun alussa esiintyy aina silloin tällöin hellettä. Viimeksi oikein helteinen loppukesä meillä oli vuonna 2002, ja se näkyy tilastossakin. Syyskuun 3. päivänä 2002 ylitettiin helleraja kahdella paikalla. Päivän ylin lämpötila oli 25,4 astetta Mietoisilla Varsinais-Suomessa ja 25,1 astetta Anjalankoskella Kymenlaaksossa.

Myöhäiset helteet ovat jo hyvin harvinaisia Lapissa.

Syyskuun korkein lämpötila, 28,8 astetta, mitattiin 6. syyskuuta 1968 Raumalla.
Kesäkauden myöhäisin hellelukema, 25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Härmälässä.

Vuonna 1968 huikeiden helteiden jälkeen sää viileni nopeasti 12.9.1968.
Vuonna 1963 sää jatkui keskimääräistä lämpimämpänä maan etelä- ja keskiosassa puoleen kuuhun asti.

1.9.1951 hellettä oli laajasti maan länsi- ja keskiosassa, korkein 28,0 Huittisissa.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1938 merkittäviä hellelukemia saavutettiin suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Korkein lämpötila, 29,0 astetta, mitattiin silloiseen Suomeen kuuluneessa Viipurissa. Toiseksi korkein lukema, 28,4 astetta, mitattiin Satakunnan Huittisissa.

Hellepäivien lukumäärät kesinä 1981-2010. Vertailussa ovat vuosittaiset kuukausien mukaan eritellyt niiden päivien lukumäärät, jolloin jossain Suomessa on mitattu hellettä.