Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa

Sääilmiön ennustettavuus riippuu ilmiön laajuudesta ja eliniästä. Laaja ja pitkään kestävä ilmiö voidaan ennustaa useita päiviä etukäteen, mutta yksittäisen sadekuuron syntypaikkaa ei pystytä ennakoimaan.

Koska ilmakehä on kaoottinen järjestelmä, pitkien, tarkkojen paikallisennusteiden tekeminen ei ole käytännössä mahdollista. Virhettä syntyy jo alkutilanteen määrittelyssä, koska ennustemallien hyödyntämä havaintoverkosto ei voi tarjota täydellistä kuvausta ilmakehän tilasta. Pienikin virhe lähtötilanteessa voi kasvaa suureksi virheeksi jo lähipäivien ennusteessa. Ennustettavuus kuitenkin vaihtelee vallitsevan säätilan mukaan.

Ennustettavuus:

Eri ilmiöiden tyypillinen ennustettavuus:

  • Säätyyppi: 6–12 vuorokautta. Säätyyppejä ovat esimerkiksi korkeapaine tai tilanne, jossa matalapaineita kulkee Suomen yli jatkuvana virtana. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän ilman purkaus pohjoisesta, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.

  • Lämpötila: 4–8 vuorokautta. Jotta lämpötila onnistutaan ennustamaan hyvin, tarvitaan onnistunut pilvisyysennuste. Tämän vuoksi lämpötilan ennustaminen on erityisen hankalaa talveisessa korkeapaineessa, jossa pilvisyys vaihtelee.

  • Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–6 vuorokautta.

  • Tuulen suunta ja nopeus: 2–5 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.

  • Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei voin ennustaa tarkasti. Kun kuuro on syntynyt, voi sen liikettä ja häviämistä ennustaa tutka- ja satelliittikuvien avulla. Sateen olomuotoon voivat vaikuttaa pienet muutokset ympäristössä: jos esimerkiksi rannikon suuntainen tuuli kääntyy puhaltamaan juuri ja juuri meren puolelta, lumisade voi muuttua vesisateeksi.

Lue tämän hetken tilannekatsaus säätilanteen ennustettavuuteen.

Internetin sääsivut kuten paikallissääsivu ja monet mobiilisovellukset tarjoavat käyttäjille niin kutsuttuja piste-ennusteita eli sääennusteita tiettyyn paikkaan tietylle ajanhetkelle. Usean vuorokauden päähän ulottuvia piste-ennusteita kannattaa seurata laajemmalta alueelta, jolloin niistä voi saada suuntaa-antavaa tietoa sään kehityksestä. Piste-ennusteita päivitetään tyypillisesti useita kertoja päivässä sitä mukaa, kun ennustemallien tuottamat ennusteet päivittyvät.

Uhkaavan näköisiä rajuillmaan liittyviä pilviä maaseutualueen yllä.
Rajuilma Veeran (2010) pilviä. Kuva Timo Anttila

Kuukausiennusteet ja vuodenaikaisennusteet

  • eivät pyri ennustamaan yksittäisiä, päivittäisiä säätilanteita, vaan kertovat säätyypistä (esim. korkeapaineesta, matalapaineesta, lämpimyydestä, kylmyydestä, sateisuudesta ja kuivuudesta)

  • kertovat esimerkiksi siitä, kuinka paljon tietyn jakson keskilämpötilat tai sademäärät poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta

  • hyödyttävät esimerkiksi jäänmurtoa, kauppaa ja energiasektoria sekä muita tahoja, joilla on tarve suunnitella toimintaansa sään mukaan ja hyvissä ajoin.

Suomen ilmasto on erittäin vaihteleva, mikä hankaloittaa paria viikkoa pitempien ennusteiden käyttöä. Tropiikin tasaisemmassa ilmastossa pitkät ennusteet toimivat paremmin.

Tuorein pitkän ennusteen seuranta.