Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa

Sääilmiön koko ja elinikä määrää, kuinka hyvin se voidaan ennustaa. Kooltaan laaja ja pitkään elävä ilmiö voidaan ennustaa useita päiviä etukäteen, mutta yksittäisen sadekuuron syntypaikkaa ei pystytä ennakoimaan.

Koska ilmakehä on kaoottinen, emme voi koskaan laskea ilmakehän tilaa eteenpäin tarkasti. Pienikin virhe alkutilan määrittelyssä voi kasvaa suureksi virheeksi parin päivän päähän. Sääennustusmallin ennusteeseen tulee virhettä, jos alkutilannetta ei määritetä oikein ja, jos malli itsessään ei toimi täydellisesti.

Ennustettavuus:

  • Säätyyppi: 6–12 vuorokautta. Säätyyppejä on esimerkiksi korkeapaine tai että matalapaineita kulkee Suomen yli jatkuvana virtana. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän purku, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.
  • Lämpötila: 4–8 vuorokautta. Jotta lämpötila onnistutaan ennustamaan hyvin, vaatii se onnistunutta ennustetta pilvisyydestä. Tämän vuoksi talvisin korkeapaineessa lämpötilaennusteet eivät ole niin hyviä kuin matalapaineessa.
  • Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–6 vuorokautta.
  • Tuulen suunta ja nopeus: 2–5 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.
  • Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei onnistuta tarkasti ennustamaan lainkaan. Kun se on syntynyt, voidaan sen liikettä ja häviämistä ennustaa. Sateen olomuoto on joskus pienestä kiinni. Esimerkiksi rannikolla tuuli kääntyy vähän ja puhaltaa maan sijaan mereltä, jolloin sade muuttuu lumesta vedeksi.

Tietyn paikan ennusteita tietyksi ajaksi on järkevä tehdä korkeintaan 5 päivää eteenpäin. Yli 5 vuorokauden päähän ulottuvat piste-ennusteet antavat suuntaa sään kehityksestä, ja niitä kannattaa katsoa laajemmalta alueelta. Ennusteen kehittymistä kannattaa seurata useita kertoja päivässä.

kuvituskuva: Veera-niminen rajuilma. Kuvaaja Timo Anttila

Rajuilma Veeran pilviä. Kuva Timo Anttila
 

Kuukausiennusteet ja vuodenaikaisennusteet

  • eivät pyri ennustamaan yksittäisiä, päivittäisiä säätilanteita, vaan kertovat säätyypistä (esim. korkeapaineesta, matalapaineesta, lämpimyydestä, kylmyydestä, sateisuudesta ja kuivuudesta)
  • kertovat esimerkiksi siitä, kuinka paljon tietyn jakson keskilämpötilat tai sademäärät poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta
  • pitkistä ennusteista hyötyvät lähinnä sellaisille tahot, jotka voivat muokata toimintaansa sään mukaan tai tarvitsevat tietoa tulevasta säästä jo hyvissä ajoin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi jäänmurto, kauppa ja energiasektori.

Suomen ilmasto on erittäin vaihteleva, mikä hankaloittaa paria viikkoa pitempien ennusteiden käyttöä Suomessa. Pitkien ennusteiden suhteen tilanne on toinen tropiikissa, jossa ne toimivat paremmin.

Tuorein pitkän ennusteen seuranta.

 

28.6.2018

Ennustamisen haasteita

Sääennusteen laadintaa vaikeuttavat eri asia eri vuodenaikoina. Talvella matalapainesäässä on yleensä helpompi tehdä ennusteita. Kesällä ennusteet ovat parhaimmillaan korkeapaineen vallitessa.

Lue lisää sään ennustamisen haasteista eri vuodenaikoina: