Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa

Sääilmiön koko ja elinikä määrää, kuinka hyvin se voidaan ennustaa. Kooltaan laaja ja pitkään elävä ilmiö voidaan ennustaa useita päiviä etukäteen, mutta yksittäisen sadekuuron syntypaikkaa ei pystytä ennakoimaan.

Koska ilmakehä on kaoottinen, emme voi koskaan laskea ilmakehän tilaa eteenpäin tarkasti. Pienikin virhe alkutilan määrittelyssä voi kasvaa suureksi virheeksi parin päivän päähän. Sääennustusmalliin virhettä tulee alkutilanteen määrityksen epätarkkuudesta ja mallin omasta vajavaisuudesta.

Kuinka pitkälle eri asioita voidaan ennustaa:

  • Säätyyppi: 6–10 vuorokautta. Säätyyppejä on esimerkiksi korkeapaine tai, että matalapaineita kulkee Suomen yli jatkuvana virtana. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän purku, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.
  • Lämpötila: 4–7 vuorokautta. Onnistunut lämpötilaennuste vaatii onnistumista myös pilvisyysennusteessa, mikä heikentää talvisin lämpötilaennusteita korkeapaineessa.
  • Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–5 vuorokautta.
  • Tuulen suunta ja nopeus: 2–3 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.
  • Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei onnistuta tarkasti ennustamaan lainkaan, mutta kun se on syntynyt, voidaan sen liikettä ja häviämistä ennustaa. Sateen olomuoto on joskus pienestä kiinni. Esimerkiksi rannikolla tuuli kääntyy vähän ja puhaltaa maan sijaan mereltä, jolloin sade muuttuu lumesta vedeksi.

Tarkkoja päiväkohtaisia ennusteita on järkevä tehdä noin 5 päivää eteenpäin. Yli 5 vuorokauden päähän ulottuvat piste-ennusteet antavat suuntaa sään kehityksestä ja niitä kannattaa katsoa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Ennusteen kehittymistä kannattaa seurata päivittäin.

Kuukausiennusteet ja vuodenaikaisennusteet

  • eivät pyri ennustamaan yksittäisiä, päivittäisiä säätilanteita, vaan kertovat säätyypistä (esim. korkeapaineesta, matalapaineesta, lämpimyydestä, kylmyydestä, sateisuudesta ja kuivuudesta)
  • kertovat siitä, kuinka paljon tietyn jakson keskilämpötilat tai sademäärät poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta
  • pitkistä ennusteista on hyötyä pääasiassa sellaisille tahoille, joiden toiminnan suunnitteluun pitkäaikaiset sääolosuhteet vaikuttavat, esim. jäänmurtotoiminta tai energia-ala

Lue lisää pitkän ennusteen seurannasta

Suomen ilmasto on erittäin vaihteleva, mikä hankaloittaa yli viikkoa pitempien ennusteiden käyttöä Suomessa. Aloilla, joilla sää on tärkeää, voidaan niitä kuitenkin jo hyödyntää muutamaksi viikoksi eteenpäin. Pitkien ennusteiden suhteen tilanne on toinen tropiikissa, jossa ne toimivat paremmin.
 

Lue lisää sääennustamisen erityispiirteistä syksyllä ja talvella

kuva sateenkaaresta. Kuvaaja Sari Hartonen

Kuva Sari Hartonen

Ennustamisen haasteita

Sääennusteita vaikeuttavat eri asia eri vuodenaikoina. Talvella matalapainesäätyypissä on yleensä helpompi tehdä ennusteita. Kesällä ennusteet ovat parhaimmillaan korkeapaineen vallitessa.

Lue lisää sään ennustamisen haasteista vuodenajoittain: