Tiedotearkisto: 2017

Meteorologista yhteistyötä lisätään Arktisella alueella

1.9.2017 12:20

Arktisilla alueilla on käynnissä ennennäkemättömän nopea ilmastonmuutos, jolla voi olla myös maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tänään Ilmatieteen laitoksella päättyneessä ASNW-työpajassa päätettiin käynnistää WMO:n Arktisen ilmastokeskuksen toiminta.

Kuva: Ahti Ovaskainen

Kuva: Ahti Ovaskainen

Ilmastonmuutos näkyy jo nyt Arktisilla alueilla. Arktinen merijää ja lumipeite ovat vähentyneet ennakoitua nopeampaa tahtia, alueen merivesi happamoituu ja herkät maa- ja meriekosysteemit kärsivät. Myös alkuperäiskansat ovat vaarassa menettää perinteiset elämäntapansa. Arktiselta alueelta tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän ja tarkempia havaintotietoja, jotta muutokseen voidaan varautua.

Työpajassa päätettiin käynnistää tämän vuoden aikana Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n jo pitkään kehittelemän Arktisen alueellisen ilmastokeskuksen toimintaa. Arctic Regional Climate Center (Arctic RCC) on keskus, johon arktisen alueen maat kokoavat alueelta tuottamansa havaintodatat. Alkuvaiheessa maat tuottavat tietoja ja ennusteita arktisen alueen lämpötiloista, sadannasta ja jäätilanteesta. Arktisen alueen ilmastokeskuksen kick-off järjestetään toukokuussa 2018 Kanadassa ja toimintasuunnitelma hyväksytään vielä WMO:n hallintoneuvostossa. WMO:n World Climate Applications and Services yksikön johtaja Rupa Kumar Kolli näkee, että Arctic RCC:n rooli on merkittävä maailmanlaajuisessa ilmastopalveluiden puiteohjelmassa (Global Framework for Climate Services).

Helge Tangen, Norjan ilmatieteen laitoksen Pohjois-Norjan ja Arktisen alueen johtaja, koordinoi Arctic RCC:n toimintoja. "Tehtävänäni on varmistaa, että kaikki 8 Arktisen neuvoston jäsenmaata ovat toiminnassa mukana. Arctic RCC:n tavoitteena on tuottaa koko arktisen alueen kattavia pitkän aikavälin ennusteita sekä tietoa ilmastonmuutoksen nykytilanteesta ja kehittymisestä arktisella alueella. Arctic RCC tuottaa tietoa arktisen alueen kaikille toimijoille, mm. kansallisille ilmatieteenlaitoksille, päätöksentekijöille, tutkimusyhteisölle ja elinkeinoelämälle.

Helsingissä 30.8.-1.9. järjestettyyn Arctic Science Networking -työpajaan osallistui noin 80 kansainvälistä ja kotimaista tutkijaa. Työpajan tavoitteena oli valmistella yhteisiä viestejä Arktiselle neuvostolle siitä, miten varautumista ilmastonmuutokseen voidaan parantaa. Työpajassa esille tuotuja asioita käsitellään edelleen korkean tason Arktisen ilmatieteen huippukokouksessa (Arctic Meteorological (MET18) Kittilässä ensi maaliskuussa. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuuhun 2019 asti ja kokous on osa Ilmatieteen laitoksen arktisen puheenjohtajuuskauden toimintasuunnitelmaa: http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/42393/arktinenstrategia_fmi.pdf/003c5ff0-3bf0-45a6-bf8a-63ab0e32943e

Arktiseen tutkimukseen perehtyneet tutkijat nostivat työpajassa esiin kaksi pääviestiä:

1. Arktiselta alueelta tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän ja tarkempia havaintotietoja hyödyntäen uutta teknologiaa

Työpajaan osallistujat olivat varsin yksimielisiä siitä, että Arktiselta alueelta tarvitaan yhä tarkempia havaintoja ilmakehästä, merestä, merijäästä ja lumesta. Tietoja tarvitaan sekä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi että parempien sää- ja meripalvelujen tarjoamiseksi arktisille toiminnoille. Haasteellisten olosuhteiden ja korkeiksi kohoavien ylläpitokustannusten takia havaintoverkko on tällä hetkellä alueella varsin niukka etenkin merialueilla. Yksi syy on se, että herkät havaintolaitteet jäätyvät kylmissä olosuhteissa, koska lämmitystä on vaikea järjestää eristyksissä olevilla alueille. Myöskään nykyiset polaarisatelliittien tuottamat havainnot eivät riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.  

"Kattavat havainnot alueelta ovat avainasemassa. Satelliitit ovat paras tapa tuottaa alueelta kattavaa havaintotietoa, mutta myös muiden uusien automaattiteknologioiden, kuten miehittämättömien lennokkien kehittämistä tulee jatkaa", tiivistää Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

2. Yhteistyötä tulee lisätä alueen toimijoiden kesken

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden ratkaiseminen edellyttää osallistujien tekemän yhteenvedon mukaan myös parempaa yhteistyötä alueen toimijoiden kesken koko arktisella alueella. Näin nykyisiä järjestelmiä ja resursseja voidaan hyödyntää paremmin. Työpajassa keskusteltiin myös mahdollisuudesta luoda kaikkien arktisten maiden ilmatieteen laitosten yhteinen arktinen toimintasuunnitelma. 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Johanna Ekman, puh. 029 539 2079, johanna.ekman@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/arktinen-neuvosto