Trombit

Trombi on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen pyörretuuli.

Trombi syntyy kuuro- tai ukkospilven nousuvirtauksen yhteyteen. Pyörteen yhteys yllä olevaan pilveen on usein havaittavissa pilven pohjasta alaspäin työntyvänä pilvipisaroista koostuvana suppilomaisena muodostelmana, jota kutsutaan suppilopilveksi.

Maan tai veden pinnassa trombin halkaisija on tavallisesti vain muutamia kymmeniä tai satoja metrejä. Pyörteen tekee näkyväksi sen nostama pöly ja muu maasta irronnut aines tai vesialustalla pyörteen nostamat pärskeet.

Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, ja se aiheuttaa usein tuhoja kulkureitillään. Trombin voimakkuus voidaan arvioida sen aiheuttamien tuhojen perusteella.

Vesistöalueilla esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi.

Trombi on sama ilmiö kun tornado, mutta Suomessa ja monissa Euroopan maissa esiintyvistä tapauksista käytetään nimitystä trombi. Pohjois-Amerikassa ilmiötä kutsutaan tornadoksi.

Etenkin alkukesällä pilvettömässä säässä esiintyviä pölypyörteitä luullaan usein trombeiksi. Ne eivät tosin synny kuuro- tai ukkospilven yhteyteen.

Trombi ulottuu pilvestä kapeana pyörteenä maahan.
Kuva: Jan Koivurinta

Yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvät trombit

Yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvän trombin kehitystä edeltää maan pinnan läheisessä kerroksessa olevat heikot pyörteet usein jo ennen kuin pilviä on muodostunut. Heikkoja pyörteitä voi kehittyä tuulen kasaantumisvyöhykkeillä kuten esimerkiksi merituulirintamassa. Trombi kehittyy kun kuuro- tai ukkospilvi osuu kohdalle. Pilven voimakas nousuvirtaus voimistaa maanpinnan läheistä pyörrettä venyttämällä sitä pystysuunnassa samalla, kun sen halkaisija pienenee ja pyörimisnopeus kasvaa. Samalla se voi nopeasti saavuttaa trombin voimakkuuden ja muuttua silmin havaittavaksi. Trombi heikkenee ja lopulta kuolee, kun pilven laskuvirtausilma leviää pilven alla kallistaen ensin pyörrettä ja lopulta katkaisee pinnan läheisen osan yhteyden yllä olevaan pilveen.

Kuva selitetty tekstissä.
Kaaviokuva yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvän trombin synnystä.

Supersolutrombit

Trombi voi myös kehittyä supersolu-ukkosen yhteydessä. Supersolutrombi voi syntyä, kun pilven takaosan laskuvirtauksen aiheuttama vaakasuuntainen pyörteisyys kallistuu pystysuuntaan ja voimistuu nousuvirtauksen kohdalla. Trombi on siten kytköksissä supersolun voimakkaaseen pyörivään nousuvirtaukseen, mesosykloniin. Supersoluissa yksittäiset nousuvirtaukset kestävät tyypillisesti pitempään ja ovat voimakkaampia kuin yksi- ja monisolukuuroissa. Siksi supersolutrombien elinikä voi olla tavanomaista pidempi ja pyörteen voimakkuus tavanomaista suurempi.

Kuvasta kerrottu tekstissä.
Kaaviokuva supersolutrombin synnystä.

Pölypyörteet eli selkeän sään pyörretuulet

Tuulen pyörteitä voi syntyä maan tai veden pinnalle myös pilvettömällä säällä, jolloin niitä kutsutaan pölypyörteiksi. Pölypyörteen syntymekanismi on samankaltainen kuin yksi- tai monisoluisen ukkospilven yhteydessä syntyvän trombin. Maan pinnan läheisessä kerroksessa on aluksi heikkoja pyörteitä. Kun auringon säteily lämmittää maanpintaa, syntyy pystysuunnassa kulkeutumista, joka voi aiheuttaa pyörteen voimistumisen pölypyörteeksi.

Pölypyörteet ovat tyypillisesti lyhytikäisiä; vain joitakin sekunteja tai korkeintaan minuutteja. Pyörteen korkeus voi olla joitakin satoja metrejä, halkaisija muutamasta metristä noin 10 metriin. Pölypyörteet voivat nostaa mukaansa maasta irrallista ainesta kuten pölyä, heinää, tai kevyitä esineitä kuten esimerkiksi telttakatoksia.