Tiedeuutiset

Ilmatieteen laitoksessa tehdään korkeatasoista ilmakehä- ja meriaiheista tutkimusta. Vuosittain julkaistaan noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.


Tiedeuutisten tavoitteena on kertoa Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja tutkimusten tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti. Näistä ja muusta Ilmatieteen laitoksen tiedeaiheista twiitataan myös @IlmaTiede-twitterissä.

« Takaisin

Ilmastomalleilla ongelmia napa-alueitten suhteellisten kosteuksien kuvaamisessa

Ilmastomalleilla ongelmia napa-alueitten suhteellisten kosteuksien kuvaamisessa

Tutkimuksen mukaan monissa ilmastonmuutosmalleissa maanpinnan läheisen ilmakerroksen suhteellisissa kosteuksissa esiintyy epärealistisia arvoja. Ongelma koskee kuitenkin ainoastaan korkeita leveysasteita ja vaivaa sielläkin etupäässä talvipuolella vuotta.


Tutkimuksessa tarkasteltiin 29 maailmanlaajuista ilmastomallia. Näistä malleista 17:ssä jään suhteen laskettu suhteellinen kosteus kahden metrin korkeudella ylitti ajoittain sadan prosentin rajan.  Ongelman vaikeusaste vaihteli hyvin paljon mallista toiseen.  Ylisuuria suhteellisia kosteuksia esiintyi sekä eteläisillä että pohjoisilla napaseuduilla niinä vuodenaikoina, joina keskilämpötila oli selvästi pakkasen puolella.  Tropiikissa ja lauhkeilla vyöhykkeillä kosteudet pysyttelivät kaikissa tapauksissa järkevissä rajoissa.

Ylisuuret suhteelliset kosteudet näyttävät pääsääntöisesti syntyneen vasta mallitulosten jälkikäsittelyvaiheessa, kun mallien tuottamia ilman ominaiskosteuden ja lämpötilan arvoja on interpoloitu kahden metrin korkeudelle ja näitten perusteella on laskettu tuon ilmakerroksen suhteellinen kosteus. Ongelma ei vaikuta millään tavalla mallien tuottamiin lämpötilojen ja sademäärien ennusteisiin.

Työn tulosten perusteella esitettiin suosituksena, että ilmastomallien kehittäjät pyrkisivät parantamaan pinnanläheisen ilmakerroksen
suhteellisen kosteuden laskentamenetelmiä ennen seuraavan mallisukupolven tulosten julkaisemista. Vaihtoehtoisesti voitaisiin
mallitulosten käyttäjille tarjota suoraan mallin alimman laskentatason kosteuksia, jolloin ongelmia aiheuttavaa interpolointia kahden metrin
korkeudelle ei lainkaan tarvittaisi.

Tutkimus kuuluu osana EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen, joka palvelee eurooppalaisen Copernicus-ilmastotietopalvelun kehitystyötä.
Tavoitteena on luoda ilmastotietopankki, jonka kautta käyttäjät voivat hakea itselleen ilmastomallien tuloksia ja havaintoihin perustuvaa
ilmastotietoa helppokäyttöisessä muodossa. Ennen tämän tietopankin luomista on kartoitettava erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita ja
arvioitava ilmastomallien tuottamien tulosten laatua.  Hankkeessa ovat Ilmatieteen laitoksen ohella mukana myös Helsingin yliopisto, Tieteen
tietotekniikan keskus sekä viisi ulkomaalaista tutkimuslaitosta.

Lisää tietoa aihepiiristä on tarjolla hankkeen verkkosivulla: http://decm.climate.copernicus.eu/

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., K. Jylhä, J. Räisänen and A. Mäkelä, 2017: Surface air relative humidities spuriously exceeding 100% in CMIP5 model
output and their impact on future projections. J. Geophys. Res. (Atmospheres), 122, DOI: 10.1002/2017JD026909.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2017JD026909/full


Tiedeuutisten arkisto

Yhteyshenkilöt

  • Tutkimus ja menetelmäkehitys
    tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen
    puh. 029 539 5400
  • Tutkimushallinnon koordinaattori Anna Salonen
    puh. 029 539 6002
  • Tiedeuutiset
    viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
    puh. 029 539 2231

IlmaTiede-twitter