Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Metaania kulkeutuu merijään mukana Pohjoisen jäämeren keskiosiin

Metaania kulkeutuu merijään mukana Pohjoisen jäämeren keskiosiin

Tuore tutkimus osoittaa, kuinka merijään muodostuminen ja liikkeet vaikuttavat metaanin kulkeutumiseen mannerjalustoilta Pohjoisen jäämeren keskiosiin. Talvisin mannerjalustoilla muodostuneesta merijäästä metaani päätyy takaisin meriveden pintakerrokseen eikä suoraan ilmakehään kuten kesäisin, jolloin mannerjalustojen meret ovat suurilta osin jäättömiä.

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota vapautuu Pohjoisen jäämeren matalien mannerjalustojen sedimenteistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt merestä suoraan ilmakehään vapautuvaan metaaniin. Koska mannerjalustojen meret ovat suuren osan vuotta jään peitossa, merijää estää tehokkaasti suoran metaanivuon meren ja ilmakehän välillä.

Merijäähän sitoutuu paljon metaania

Tutkimusten mukaan merijään muodostuessa siihen sitoutuu paljon metaania. Metaania sitoutuu merijäähän etenkin mannerjalustojen polinjoissa eli tuulen tai virtausten jäättöminä pitämillä alueilla, sillä polinjoihin liittyvä voimakas konvektio sekoittaa alapuolisen meriveden pohjaan asti. Tällöin sedimenteistä liukeneva metaani kulkeutuu meren pintakerrokseen ja siten merijäähän.

"Uusien tutkimustulosten mukaan mannerjalustoilta merijää kulkeutuu Pohjoisen jäämeren keskiosiin Transpolaarisen virtauksen mukana. Jäätymisen jatkuessa metaania vapautuu meren pintakerrokseen merijään suolataskujen tyhjentymisen myötä. Siten merijää ja Pohjoisen jäämeren pintakerros toimivat ainakin tilapäisinä metaanivarastoina mannerjalustoilta vapautuvalle metaanille", selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Korhonen.

Tulevaisuudessa metaanin kulkeutumiseen Pohjoisella jäämerellä vaikuttavat muutokset merivirroissa sekä sulamis- ja jäätymisprosesseissa. "Onkin mahdollista, että mannerjalustojen sedimenteistä vapautuva metaani ei kulkeutuisikaan merijään mukana kauemmas pohjoiseen vaan vapautuisi mannerjalustoilla suoraan ilmakehään", Korhonen toteaa. 

Ilmatieteen laitos osallistui tutkimuksessa Pohjoisen jäämeren vesimassojen ja etenkin jään muodostumisesta aiheutuvan talvikonvektion syvyyden määrittämiseen. Koska vesimassojen ominaisuudet johtuvat prosesseista, joissa ne muodostuvat, tai alueista, joilta ne ovat peräisin, vesimassojen ja niiden sisältävien metaanipitoisuuksien vertailu mahdollisti myös metaanin lähteiden määrittämisen.

Tutkimusta johti saksalaisen Alfred Wegener Instituten tutkija Ellen Damm. Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Korhonen osallistui tutkimuksessa Pohjoisen jäämeren vesimassojen ja etenkin jään muodostumisesta aiheutuvan talvikonvektion syvyyden määrittämiseen. Koska vesimassojen ominaisuudet johtuvat prosesseista, joissa ne muodostuvat, tai alueista, joilta ne ovat peräisin, vesimassojen ja niiden sisältävien metaanipitoisuuksien vertailu mahdollisti myös metaanin lähteiden määrittämisen.

Lisätietoja:

Tutkija Meri Korhonen, meri.korhonen@fmi.fi

Damm, E., D. Bauch, T. Krumpen, B. Rabe, M. Korhonen, E. Vinogradova, and C. Uhlig (2018): The Transpolar Drift conveys methane from the Siberian Shelf to the central Arctic Ocean, Nature Scientific Reports, 8, 4515, doi:10.1038/s41598-018-22801-z.

https://www.nature.com/articles/s41598-018-22801-z


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701

Tiedeuutiset:
viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
puh. 029 539 2231