Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Uusilla mallinnusmenetelmillä entistä tarkempaa tietoa pinnanmuotojen vaikutuksesta pilvenmuodostukseen

Uusilla mallinnusmenetelmillä entistä tarkempaa tietoa pinnanmuotojen vaikutuksesta pilvenmuodostukseen

Ilmakehämittauksia suoritettaessa joudutaan usein pohtimaan, miten edustavia yhdessä paikassa suoritetut mittaukset ovat ja vaikuttavatko paikalliset olosuhteet, kuten maastonmuodot, havaintoihin. Uudessa tutkimuksessa selvitimme ainutlaatuisen tarkasti ja uusia menetelmiä käyttäen, miten edustavia havaintoja saamme Puijon tornissa sijaitsevalta pienhiukkasten ja pilvien mittausasemalta.

Mittausasemilta saatavaa tietoa esimerkiksi kasvihuonekaasujen määrästä sekä pienhiukkasten ominaisuuksista ja vaikutuksista pilvien ominaisuuksiin käytetään hyväksi kun arvioidaan miten hyvin ilmakehämallit kykenevät simuloimaan kyseisiä suureita. Jotta malleja voidaan käyttää ilmaston ennustamiseen, tulee niiden ensin tuottaa ilmaston nykytila, sekä historiassa tapahtuneet muutokset. Tämän vuoksi mittausasemilta saatavat virheettömät ja pitkäaikaiset havaintosarjat ovat avainasemassa mallien toiminnan varmistamisessa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittivät yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa miten Puijon mäki, jonka päällä Puijon torni mittausasemineen sijaitsee, vaikuttaa havaintoihin aerosolihiukkasten ja pilvipisaroiden välisestä vuorovaikutuksesta. Aerosolihiukkasten yhteys pilvipisaroiden muodostumiseen ja siten syntyvän pilvipeitteen määrään on yksi merkittävimmistä epävarmuuden aiheuttajista kun arvioidaan ihmistoiminnan vaikutusta ilmastoon, ja siksi mittausdatan edustavuus on erityisen oleellista.

Tutkimuksessa eri ilmansuunnista mittausasemalla saapuvat ilmavirtaukset simuloitiin niin sanotun suurten pyörteiden simulaatiomallilla, joka ottaa pinnanmuodot huomioon hyvin tarkasti. Tuotetut virtauskentät yhdistettiin aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutusta kuvaavaan malliin, ja näitä tuloksia verrattiin tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen havaintoihin. Tutkimuksessa osoittautui, että aseman havainnot pilvien ominaisuuksista ovat melkein kaikissa olosuhteissa edustavia. Ainoastaan Puijon mäen lounainen ja samalla jyrkin reuna aiheuttaa kovalla tuulella pystyvirtauksia, jotka vaikuttavat asemalla havaittuun aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutukseen lisääntyneenä pilvipisaramuodostuksena. Tästä ilmansuunnasta havainnot tulee siis analysoida erityisen tarkasti edustavuuden varmistamiseksi.

Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi kun asemalta saatavaa mittaustietoa hyödynnetään ilmakehämallien vertailuaineistona. Tutkimus osoittaa myös miten nykyisiä mallinnustyökaluja voidaan hyödyntää paikallisten olosuhteiden simulointiin, ja toimii esimerkkinä muille vastaaville asemille.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Sami Romakkaniemi, puh. 050 446 1061, sami.romakkaniemi@fmi.fi

Erikoistutkija Antti Hellsten, puh. 050 409 0477, antti.hellsten@fmi.fi

Yliopistotutkija Santtu Mikkonen, puh. 040 3552319, santtu.mikkonen@uef.fi

Romakkaniemi, S., Maalick, Z., Hellsten, A., Ruuskanen, A., Väisänen, O., Ahmad, I., Tonttila, J., Mikkonen, S., Komppula, M., and Kühn, T.: Aerosol–landscape–cloud interaction: signatures of topography effect on cloud droplet formation, Atmos. Chem. Phys., 17, 7955-7964, https://doi.org/10.5194/acp-17-7955-2017, 2017.

https://www.atmos-chem-phys.net/17/7955/2017/


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701

Tiedeuutiset:
viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
puh. 029 539 2231