Vuosilukuja Ilmatieteen laitoksen historiassa

1838 Helsingin yliopiston magneettinen observatorio perustetaan. Ilmatieteen laitoksen historia alkaa. Observatorion johtajana toimii fyysikko Johan Jacob Nervander.
 
1841 Observatoriorakennus valmistuu Kaisaniemen puiston reunalle.
 
1844 Ympärivuorokautiset magneettiset ja meteorologiset havainnot alkavat.
 
1856 Säätietojen välittäminen lennättimen kautta alkaa Suomessa.
 
1881 Observatorio siirtyy Suomen Tiedeseuran alaisuuteen. Nimen muutos: Meteorologinen Päälaitos. Toiminta keskittyy yhä enemmän meteorologisiin havaintoihin.
 
1882 Yleisölle suunnatut säätiedotukset alkavat.
 
1882-1884 Laitos osallistuu ensimmäisen kansainvälisen polaarivuoden tutkimusohjelmaan merkittävällä panoksella ylläpitämällä Sodankylässä kahden vuoden ajan magneettis-meteorologista observatoriota.
 
1910 Ilmalan havaintoasema ja observatorio Pasilassa valmistuu. Vapaan ilmakehän leijaluotaukset alkavat.
 
1912 Magneettiset havainnot lopetetaan Kaisaniemessä raitiovaunuliikenteen aiheuttamien häiriöiden vuoksi.
 
1910-1928 Koko Suomen magneettinen peruskartoitus toteutuu.
 
1919 Tiedeseuran Meteorologinen Päälaitos siirretään valtion laitokseksi maatalousministeriön alaisuuteen nimellä Valtion Meteorologinen Keskuslaitos.
 
1924 Lentosääpalvelu alkaa.
 
1926 Säätietoja välittäminen Yleisradion kautta alkaa.
 
1931 Ensimmäinen Väisälä-sondi nousi Ilmalassa.
 
1932-1933 Toinen kansainvälinen polaarivuosi, johon laitos osallistuu monipuolisella meteorologisella ja geofysikaalisella tutkimus- ja havainto-ohjelmalla.
 
1934 Ilmatieteellisessä keskuslaitoksessa otetaan käyttöön osastojako (Ilmasto-osasto, Sadeosasto, Vapaan ilmakehän osasto ja Geofysikaalinen osasto). Henkilökuntaa 25 työntekijää.
 
1939-1944 Laitos osana Puolustusvoimien säätoimintaa talvi- ja jatkosodan aikana.
 
1946 Sodankylän ilmatieteellinen observatorio (nyk. Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus) perustetaan.
 
1951 Nurmijärven magneettinen observatorio perustetaan.
 
1957 Jokioisten ilmatieteellinen observatorio perustetaan. Laitoksen henkilöstön määrä on 166.
 
1957-1958 Kansainvälinen Geofysiikan Vuosi (IGY). Laitoksen revontulikuvaukset alkavat neljällä asemalla Lapissa.
 
1958 Television sääruutu aloittaa toimintansa ensimmäisen TV-meteorologin Paavo Salmensuun vetämänä.

Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto
 

1966 Säätalo valmistuu Kaisaniemeen. Säätalo toimi laitoksen keskustoimipaikkana vuoteen 2005 saakka.
 
1968 Laki Ilmatieteen laitoksesta astuu voimaan. Laitos siirtyy liikenneministeriön alaisuuteen.
 
1969 Laitoksen ensimmäinen tietokone SAAB D 21 otetaan käyttöön.
 
1970 Annettiin asetus Ilmatieteen laitoksesta, jossa on kuusi osastoa, kolme observatoriota, 21 lentosääasemaa ja 400 muuta havaintoasemaa. Henkilöstön määrä 257.
 
1985 Laitoksen organisaatio uudistetaan. Aluejärjestelmä ja toimistojaot otetaan käyttöön. Henkilöstön määrä 387.
 
1985 Avaruustutkimus käynnistyy Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolla.
 
1996 Tulosjohtamiseen perustuva organisaatio astuu voimaan. Laitos jaetaan palvelu-, tutkimus- ja tukitoimintasektoreihin, joissa kussakin on kolme tulosaluetta. Henkilöstön määrä noin 600.
 
2000 Asiakaspalvelusta liiketaloudellinen yksikkö.
 
2001 Sodankylän observation nimi muuttuu Lapin ilmatieteelliseksi tutkimuskeskukseksi.

2005 Ilmatieteen laitoksen Helsingin toimipisteet muuttivat Kumpulan yliopistoalueelle, uuteen Dynamicum-toimitaloon.
 
2008 Ilmatieteen laitos juhlii 170-vuotispäiviään 28. maaliskuuta työn merkeissä.

2009 Uusi organisaatio astuu voimaan. Osa Merentutkimuslaitoksen toiminnoista siirrettiin Ilmatieteen laitoksen merentutkimus-ohjelmaan. Säätutkaverkoston uusiminen käynnistyi. Henkilöstön määrä noin 640.

27.7.2011