Maailman ilmatieteen järjestö WMO

Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, on YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö, joka isännöi muun muassa hallitustenvälistä ilmastomuutospaneelia IPCC:tä. WMO:lla on 193 jäsenmaata ja aluetta. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toimii Suomen pysyvänä edustajana WMO:ssa. WMOn tavoitteena on huolehtia ensisijaisesti siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta. Tämän toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja tuotteiden vapaata vaihtoa jäsenmaiden kesken. WMOn yleiskokous (Congress) kokoontuu joka toinen vuosi, kuitenkin niin, että vaalit ja päätökset seuraavan nelivuotiskauden ohjelmista ja budjetista tehdään neljän vuoden välein. Joka neljäs vuosi kokoontuva yleiskokous valitsee hallintoneuvoston (Executive Council) jäsenet ja presidentit ja WMOn pääsihteerin neljäksi vuodeksi. Hallintoneuvosto koostuu 37 jäsenestä. WMO:n pääsihteerinä toimii vuodesta 2016 - 2023 Petteri Taalas Suomesta. WMOn ohjelmat koordinoidaan kahdessa teknisessä komissiossa, infrastruktuuri- ja palvelukomissiossa sekä tutkimustoiminta tutkimuslautakunnassa. Hallintoneuvostoa tukevat elimet ovat Policy Advisory Committee, Technical Coordination Committee ja Science Advisory Panel. Hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa kun taas yleiskokous ja tekniset komissiot kokoontuvat kahden vuoden välein kuitenkin niin, että vaalit näissä pidetään neljän vuoden välein.

WMO on jaettu kuuteen alueyhteisöön, joiden tehtävänä on koordinoida WMOn ohjelmia alueyhteisön tarpeet huomioiden. Suomi kuuluu Euroopan alueyhteisöön (RAVI).

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF

Jäsenyys Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksessa ECMWF:ssä takaa Ilmatieteen laitokselle säännusteiden saatavuuden aina 10 vuorokauteen asti. Kehitys tähtää vuodenajan pituisten ennustusten tekemiseen. Tällä hetkellä keskuksessa tehdään puolen vuoden pituisia kausiennusteita. ECMWF perustettiin 1975 ja siihen kuuluu tänä päivänä 34 jäsenmaata tai maita joiden kanssa on solmittu yheistyösopimus. Ensimmäiset keskipitkän aikavälin sääennusteita alettiin antaa operatiiviseen käyttöön 1979. ECMWF on tämän lisäksi keskeinen toimija Euroopan unionin avaruusohjelman Maan havainnointi -osassa Copernicuksessa, joka tarjoaa laadukasta tietoa ilmastonmuutoksesta (Copernicus Climate Change Service), ilmakehän koostumuksesta (Copernicus Atmosphere Monitoring Service), tulvista ja palovaarasta (Copernicus Emergency Management Service) sekä EU:n Destination Earth -aloitteessa missä kehitetään Maan digitaalisten kaksosten prototyyppiä. ECMWF:n pääkonttori sijaitsee Readingissä, Iso-Britanniassa ja Copernicus sekä Destination Earth toiminnot ECMWF:n uudessa toimitilassa Bonnissa, Saksassa. Datakeskus sijaitsee Bolognassa, Italiassa. ECMWFn hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa päättämään budjetista ja keskuksen ohjelmasta. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja toimii Suomen edustajana hallintoneuvostossa. ECMWF tarjoaa suomalaisille meteorologeille erinomaisen mahdollisuuden työskennellä huippututkimuksen parissa. Jäsenmaita on tällä hetkellä 35.

Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT

Jäsenyys Euroopan sääsatelliittijärjestössä,EUMETSAT:ssa, takaa Ilmatieteen laitokselle reaaliaikaista sääsatelliittidataa ja mahdollisuuden osallistua useaan satelliittitiedon sovellusohjelmaan. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitos johtaa otsoniohjelmaa ja on mukana ilmasto-ohjelman toteuttamisessa. EUMETSATiin, joka perustettiin 1986, kuuluu 30 jäsenmaata tai maita joiden kanssa on solmittu yhteistyösopimus. Jäsenmaat rahoittavat EUMETSATin toimintaa ja ovat myös sen pääasiasialliset käyttäjät. EUMETSATin hallintoneuvosto, johon kuuluvat kaikki jäsenmaat, kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa päättämään järjestön päälinjauksesta ja rahoituksesta. Hallintoneuvoston jäsen on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

Eurooppalainen yhteistyöverkko EUMETNET

Vuonna 1995 perustettu eurooppalainen yhteistyöverkko, EUMETNET, koostuu 31 eurooppalaisesta ilmatieteen laitoksesta. EUMETNET tarjoaa puitteet järjestää yhteistyöohjelmia jäsenten välillä meteorologisten perustoimintojen alalla kuten havaintotoiminta, tietohallinto, perussääpalvelun tuotteet, ympäristö ja ilmasto, tutkimus ja tuotekehitys sekä koulutus. Jäsenet käyttävät EUMETNETiä tehostaakseen yhteisten resurssien hallinnointia. Ilmatieteen laitos on vastuussa tutkaohjelmasta ja on edustettuna myös muissa ohjelmissa. EUMETNET yhteistyötä ohjaa hallintoneuvosto, joka koostuu ilmatieteen laitosten pääjohtajista. Hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kerta vuodessa. Sihteeristö sijaitsee Brysselissä.

Pohjoismainen yhteistyöverkko NORDMET

Vuonna 1998 perustettu pohjoismainen yhteistyöverkko NORDMET tarjoaa yhteistyöpuitteet jäsenten välillä meteorologisten perustoimintojen osalta; havaintotoiminta, tietohallinto, tutkimus, tuotekehitys, tuotanto ja koulutus. Myös Viron, Latvian ja Liettuan ilmatieteen laitokset ovat nykyään NORDMETin jäseniä. NORDMETin hallintoneuvosto, Council, on korkein päättävä elin. Pohjoismaiden ilmatieteen laitosten pääjohtajat toimivat NORDMET hallintoneuvostona. He kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yleensä loppukesästä päättämään NOSCin, NORDMET Steering Committeen esille tuomista asioista.

NOSC on toimeenpaneva elin, joka raportoi hallintoneuvostolle työryhmien töistä. Hallintoneuvosto päättää uusien toimintojen aloittamisesta ja nimittää myös Steering Committeen jäsenet.

MetCoOp ja UWC

Ilmatieteen laitoksen operatiivinen säämallituotanto toimii osana nk. MetCoOp-yhteistyötä, joka tuottaa km-skaalan todennäköisyysennusteita pohjautuen eurooppalaisen ACCORD-säämallikonsortion Harmonie-Arome ennustejärjestelmään. Operatiivinen säämalliyhteistyö (MetCoOp) on esimerkki Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron ilmatieteen laitosten välillä toimivasta säämallituotantoon liittyvästä arvoketjusta. Yhteistyö kanavoi meillä ja muulla tehtävää säämalleihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä suoraan tuotantoon ja eri sektoreille tuotettavien sääpalveluiden käyttöön. MetCoOp on noussut erityisesti Euroopassa suunnannäyttäjäksi tavassaan tehdä alueellisia säämalliennusteita.

MetCoOp on osa United Weather Centres (UWC)-yhtymää, johon kuuluu 11 maan ilmatieteen laitokset (Pohjoismaat, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti, Irlanti ja Espanja).

UWC on säämalli-yhteistyöverkko, jonka yhteisymmärryspöytäkirja (MoU, Memorandum of Understanding) allekirjoitettiin alun perin vuonna 2018 ja se uudistettiin 2023 mistä lähtien myös Espanjan ilmatieteen laitos liittyi yhteistyöhön.

UWC:n toiminta on jaettu kahteen operatiiviseen keskukseen: MetCoOp:iin ja UWC-West:iin. MetCoOp:iin kuuluu Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja tarkkailijana Latvian ja Liettuan ilmatieteen laitokset. UWC-West:in muodostavat, Tanskan, Islannin, Irlannin ja Hollannin ilmatieteen laitokset.

UWC:n toiminnasta ja budjetista päätetään UWC:n kahdesti vuodessa kokoontuvassa neuvostossa, joka koostuu 11 maan ilmatieteen laitosten pääjohtajista.

ACCORD

Noin 30 vuoden yhteistyön jälkeen ALADIN-, LACE- ja HIRLAM (NWP Numerical Weather Prediction) säämallikehitys-konsortiot päättivät vahvistaa yhteistyötään. Tämän yhteistyön pohjalta perustettiin vuonna 2021 uusi yhtenäinen säämallikehitykonsortio ACCORD-konsortio. Konsortioon kuuluu 26 sääpalvelulaitosta Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta, mukaan lukien 11 maan UWC-jäsenlaitosta.

ACCORD:n toiminnasta ja budjetista päätetään kahdesti vuodessa kokoontuvassa Assemblyssä, jonka Suomen jäsen on ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

Harmonie-Arome on yksi kolmesta ACCORD NWP-konsortion kehittämästä ja ylläpitämistä mallikonfiguraatioista. Harmonie-Arome mallikonfiguraatiota käytetään Ilmatieteen laitoksen operatiivisessa säämallituotannossa osana MetCoOp-yhteistyötä.