Merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja Suomessa

Kiira-rajuilma 12.8.2017 päätyi nimettyjen rajuilmojen listalle, koska Kiiran aikana hälytystehtäviä kertyi yhteensä noin 1 100 kappaletta. Kuva: Tero Pajukallio.

Mitä eroa on myrskyllä ja rajuilmalla?

• Myrskyillä tarkoitetaan matalapaineisiin liittyviä verrattain laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia.

• Rajuilmat ovat ukkospilviin liittyviä rajuja, usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia.

Listan koostamisessa on hyödynnetty tietoa ilmiöiden vaikutuksista sekä median uutisointia. Historiallisten ilmiöiden osalta painettu media on tärkeä, joskaan ei täydellinen tietolähde.

Nykyisin laadukasta vaikutustietoa on saatavilla esimerkiksi pelastuslaitoksen tietojärjestelmästä, jonka hätäpuhelutiedoista voidaan erottaa sään aiheuttamat tapaukset. Myös sähkökatkoista on nykyisin saatavilla kattavaa, reaaliaikaista tietoa.

Listalle pääsyn kriteerit

2000-luvun myrskyissä ja rajuilmoissa ehtona listalle pääsyssä on, että vähintään jokin näistä kriteereistä täyttyy:

• tilanteesta on aiheutunut vähintään 1 000 pelastustoimen tehtävää

• sähköttömiä talouksia on ollut vähintään 100 000 tai

• puustotuhoja on aiheutunut vähintään 0,5Mm³.

Näiden tietojen saatavuus 2000-lukua edeltäneiltä vuosikymmeniltä on usein puutteellista tai tiedot puuttuvat kokonaan, minkä vuoksi listalla on vähemmän tapauksia 2000-lukua edeltävältä ajalta. Vanhemmissa myrskyissä tiedot ilmiöstä perustuvat lähinnä median kuvauksiin säätilanteen vaikutuksista ja laaja-alaisuudesta.

Listaus ei ole täydellisen kattava, ja sitä saatetaan etenkin vanhojen tapausten osalta tarpeen mukaan päivittää tai korjata. Rajuilmoista listalla ovat mukana vain tapaukset, joissa vahinkoa aiheuttavia rajuilmoja on esiintynyt verrattain laajalla alueella aiheuttaen yleensä merkittävästi vahinkoja. Listassa ei ole huomioitu paikallisia rajuilmoja, vaikka ne olisivat olleet tuhovaikutuksiltaan hyvinkin merkittäviä.

Tuuli ei ole ainoa vaaratekijä – suuri osa vahingoista aiheutuu kaatuneista puista

Yllä oleva myrskylistaus ei perustu ensisijaisesti mitattuihin tuulen nopeuksiin, vaan sääilmiön todettuihin vaikutuksiin. Tuulen nopeuden mittaaminen on aikojen saatossa kehittynyt sekä mittaustekniikaltaan että alueelliselta kattavuudeltaan. Automaattisten säähavaintoasemien yleistyttyä tuulen mittausta on pystytty merkittävästi tihentämään ja tehostamaan. 10 minuutin aikaresoluutiolla saatavat puuskamittaukset ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla.

Suomi on metsäinen maa, ja suurin osa voimakkaiden tuulien aiheuttamista vahingoista liittyy suoraan tai välillisesti puiden kaatumiseen. Kaatuessaan puut tukkivat teitä, vahingoittavat omaisuutta ja aiheuttavat katkoksia sähkönjakeluun sekä verkkoliikenteeseen. Myös alueelliset ympäristötekijät vaikuttavat myrskyvahinkoihin: esimerkiksi Pohjois-Lapin harvassa metsässä vahingot ovat usein vähäisempiä kuin runsaamman puuston alueella. Myös tykkylumi voi kaataa puita.

Myrskyjen nimeäminen

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai -tuhoista on saatu havaintoja. Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon, ja nimeä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa ja mediassa.

Lisätietoja

Rajuilmat Voimakkaat matalapaineet Kysymyksiä ja vastauksia tuulista ja myrskyistä Myrskyjen nimeäminen Tuulitilastoja Myrskyhistoria (Leevi Korpelan koostama voimakkaiden myrskyjen ja rajuilmojen historiikki, joka pohjautuu pääosin median uutisointiin)