Mitä meteorologi tekee?

Sää on joka päivä erilainen. Muutos tarjoaa sekä haastetta ja jatkuvuutta meteorologin työhön. Kuva Mauri Ratilainen.

Säätä ennustetaan kellon ympäri

Sääpäivystyksessä meteorologin päivittäiseen työhön voi liittyä esimerkiksi:

• sääennustusmallien vertailu

• sääkarttojen tekoa

• varoitusten laatimista

• ennustetekstien kirjoitusta

• puhelinpalvelua

• vallitsevan sään seurantaa

• räätälöityjä sääbriiffauksia ja -tuotteita asiakkaille

• hälytyksiä asiakkaiden tarpeisiin.

Päivystävän meteorologin työ on muuttunut ja edelleen muuttumassa automaation myötä. Automatisaatio hyödyntää koneoppimismenetelmiä ja meteorologien kehittämiä jälkiprosessointimenetelmiä. Menetelmät keskittyvät ennustedatan yksityiskohtiin ja parantavat siten sääennustetta muun muassa pureutumalla vuodenaikaan tai tiettyyn säätilaan liittyviin systemaattisiin virheisiin. Meteorologi hahmottaa kokonaisuuksia ja tunnistaa sääennustemalleihin liittyvät heikkoudet ja erot. 

Automatisaatio ei vaikuta säähän liittyviin varoituksiin. Varoitukset meteorologi tekee edelleen käsin useita kertoja vuorokaudessa. Asiakkaille räätälöidyissä, maksullisissa tuotteissa ennuste voi erota Ilmatieteen laitoksen virallisesta sääennusteesta, sillä meteorologi hyödyntää osaamistaan kaikilta osin – ottaen huomioon myös sään vaikutukset asiakkaiden tarpeisiin. 

Meteorologin työn painopiste on asiakas. Meteorologin tavoitteena on esittää säätieto tavalla, joka hyödyntää säätiedon käyttäjää oman toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. 

Meteorologit päivystävät palvelunumerossa, johon kuka tahansa voi soittaa 24/7 ja tiedustella viimeisimpiä sääennusteita. Kuva: Tero Pajukallio

Meteorologit päivystävät vuorokauden ympäri vuoroissa, jotka voivat olla aamu-, ilta- tai yöpainotteisia. Töitä tehdään niin viikonloppuina kuin juhlapyhinä. Monet päivystystyötä tekevät ovat jonkin verran töissä myös virka-aikaan, jolloin he voivat osallistua projekteihin ja tutkimukseen.

Tyypillisesti päivystävällä meteorologilla on noin 4–5 vuoroa töitä ja sen jälkeen 2–3 vuorokautta vapaata. Vuorosarja päättyy usein yövuoroon, joita on yleensä 3–5 kertaa kuukaudessa. 

Työtä on enemmän, kun säässä tapahtuu

Jos ennustetaan vaarallista säätä - esimerkiksi voimakkaita tuulia, ukkosia tai lumipyryä, meteorologin työvuoro voi olla hyvin kiireinen. Sään seuranta vie tavallista enemmän aikaa. Lisäksi esimerkiksi viranomaisille tehdään erityistiedotteita. Päivystysvuoroihin voidaan myös kutsua tavallista enemmän työntekijöitä. Sääpäivystyksessä ollaan varauduttu myös muihin kiireisiä erityistilanteisiin. Esimerkiksi meripelastusta voidaan tukea ajelehtimislaskelmien avulla tai ilmanlaadun poikkeavissa tilanteissa voidaan tehdä leviämiseen liittyviä laskelmia. Sääpäivystyksen asiakkaita ovat:

• viranomaiset

• elinkeinoelämä

• siviili-ilmailu

• puolustusvoimat

• suuri yleisö eli kansalaiset.

Meteorologit antavat myös haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja muun muassa tiedotusvälineille.

Millaiselle henkilölle meteorologin ammatti sopii?

Meteorologin työ Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä on vuorotyötä. Kuva: Tero Pajukallio

Meteorologin pitää olla ensisijaisesti kiinnostunut säästä. Muita vaatimuksia tai etuja meteorologiksi aikovalle ovat:

• kiinnostus luonnontieteisiin esimerkiksi fysiikkaan

• matemaattista lahjakkuutta

• kyky tehdä nopeita päätöksiä myös epävarmassa tilanteessa

• kiireen- ja stressinsietokykyä

• kyky tehdä itsenäistä työtä ja toisaalta yhteistyötä kollegojen ja asiakkaiden kanssa

• hyvät viestintätaidot

• hyvä fyysinen kunto ja vuorotyöhön sopiva terveys

• joustavuutta, koska toisinaan voi päätyä paikkaamaan kollegan vuoroja lyhyellä varoitusajalla

• kielitaitoa erityisesti tutkimuksessa ja konsulttitehtävissä

• tietoteknistä asiantuntemusta tuotekehitystehtävissä.

Vuorotyö vaikuttaa myös päivystävän meteorologin ja hänen läheistensä arkeen, sillä vapaapäivät ja -ajat eivät ole samaan aikaan kuin perinteistä työaikaa noudattavilla.

Missä voi opiskella meteorologiksi?

Meteorologiaa voi opiskella Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi. Monet tutkijat opiskelevat tohtoreiksi asti. Meteorologi on suojattu ammattinimike. Sitä voi käyttää ainoastaan filosofian maisteriksi valmistunut, pääaineenaan meteorologiaa opiskellut henkilö.

Meteorologia on pitkälti matematiikkaa ja fysiikkaa

Ilmakehän fysikaalisten ilmiöiden perustuntemus on kaikille meteorologeille tärkeää. Tämän vuoksi kannattaa olla tarkkana jo kouluaikana fysiikan tunneilla. Myös matematiikkaa tarvitaan opiskelussa paljon. Matematiikan ja tietotekniikan hallinta avaa meteorologian alalla paljon ovia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kielitaidon merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Vieraista kielistä englantia tarvitaan eniten jo opiskeluaikana. Osassa päivystysyksiköitä on ruotsin taito välttämätön. Äidinkielenään ruotsia puhuvia tai vahvana toisena käyttökielenä ruotsia puhuvia kaivataan päivystyksiin lisää.

Lisätietoja

• Meteorologian opinnoista Helsingin yliopistossa

• Miten sääennuste syntyy?