Päivittäiseen meteorologin työhön voi liittyä esimerkiksi:

• sääennustusmallista tulevien tietojen muokkausta

• sääkarttojen tekoa

• varoitusten laatimista

• ennustetekstien kirjoitusta

• puhelinpalvelua

• vallitsevan sään seurantaa

• räätälöytyjä sääbriiffauksia asiakkaille

Ennustavan meteorologin työ on muuttunut ja edelleen muuttumassa automaation myötä. Nykyään tehdään vähemmän lopputuotteita (esimerkiksi ennustetekstejä) ja enemmän keskitytään tuotantoketjun alkuosaan, jossa on oleellista ennustusmallien antamien tietojen valinta ja muokkaus. Tuotteet syntyvät meteorologin muokkaamista tiedoista entistä automaattisemmin.   Päivystystä on vuorokauden ympäri vuoroissa, jotka voivat olla aamu-, ilta- tai yöpainotteisia. Töitä tehdään niin viikonloppuina kuin juhlapyhinä. Monet päivystystyötä tekevät ovat jonkin verran töissä myös virka-aikaan, jolloin voidaan osallistua projekteihin ja tutkimukseen. Tyypillisesti päivystävällä meteorologilla on noin 4–5 vuoroa töitä ja sen jälkeen 2–3 vuorokautta vapaata. Vuorosarja päättyy usein yövuoroon, joita on yleensä 3–5 kertaa kuukaudessa.

Meteorologit päivystävät palvelunumerossa, johon kuka tahansa voi soittaa 24/7 ja tiedustella viimeisimpiä sääennusteita. Kuva: Tero Pajukallio

Jos ennustetaan vaarallista säätä (esimerkiksi voimakkaita tuulia, ukkosia tai lumipyryä) tulee meteorologille huomattavasti kiireisempi työpäivä. Sään seuranta vie tavallista enemmän aikaa, ja lisäksi on ylimääräisiä tehtäviä, esimerkiksi viranomaisille tehdään erityistiedotteita. Tällöin voi päivystysvuoroissa olla tavallista enemmän väkeä. Vaarallisen sään lisäksi on myös muita kiireisiä erityistilanteita, esimerkiksi tuetaan meripelastusta ajelehtimislaskelmien avulla tai säteilytilanteissa lasketaan säteilyn leviämistä. Sääpäivystyksen asiakkaita ovat:

• viranomaiset

• elinkeinoelämä

• siviili-ilmailu

• puolustusvoimat

• suuri yleisö eli kansalaiset.

Meteorologit antavat myös haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja muun muassa tiedotusvälineille.

Meteorologin työ Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä on vuorotyötä. Kuva: Tero Pajukallio

Meteorologin pitää olla ensisijaisesti kiinnostunut säästä. Muita vaatimuksia tai etuja meteorologiksi aikovalle:

• kiinnostus luonnontieteisiin esimerkiksi fysiikkaan

• matemaattista lahjakkuutta

• kyky tehdä nopeita päätöksiä myös epävarmassa tilanteessa

• kiireen- ja stressinsietokykyä

• kyky tehdä itsenäistä työtä ja toisaalta yhteistyötä kollegojen ja asiakkaiden kanssa.

• hyvät viestintätaidot

• hyvä fyysinen kunto ja vuorotyöhön sopiva terveys

• joustavuutta, koska toisinaan voi joutua paikkaamaan kollegan vuoroja lyhyellä varoitusajalla

• kielitaitoa erityisesti tutkimuksessa ja konsulttitehtävissä

• tietoteknistä asiantuntemusta tuotekehitystehtävissä

Vuorotyö vaikuttaa myös päivystävän meteorologin ja hänen läheistensä arkeen, sillä vapaapäivät ja -ajat eivät ole samaan aikaan kuin perinteistä työaikaa noudattavilla.

Meteorologiaa voi opiskella Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi. Nykyään monet tutkijat jatkavat tohtoreiksi asti. Meteorologi on suojattu ammattinimike. Sitä voi käyttää ainoastaan filosofian maisteriksi valmistunut, pääaineenaan meteorologiaa opiskellut henkilö.

Ilmakehän fysikaalisten ilmiöiden perustuntemus on kaikille meteorologeille tärkeää. Tämän vuoksi kannattaa olla tarkkana jo kouluaikana fysiikan tunneilla. Myös matematiikkaa tarvitaan opiskelussa paljon. Matematiikan ja tietotekniikan hallinta avaa meteorologian alalla paljon ovia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kielitaidon merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Vieraista kielistä englantia tarvitaan eniten jo opiskeluaikana. Osassa päivystysyksiköitä on ruotsin taito välttämätön. Äidinkielenään ruotsia puhuvia tai vahvana toisena käyttökielenä ruotsia puhuvia kaivataan päivystyksiin lisää.

Lisätietoja

• Meteorologian opinnoista Helsingin yliopistossa