Sääennusteet ovat parantuneet viime vuosina
Seuraamme sääennusteiden osuvuutta päivittäin. Tärkeimmät suureet ovat lämpötila, sade sekä kova tuuli. Sääennusteet ovat parantuneet aikaisemmista vuosikymmenistä, koska meteorologien osaaminen on kehittynyt ja säänennustusmallit ovat parantuneet.
Säänennustusmallien osuvuus vaihtelee koko ajan samoin kuin sääkin. Talvisessa matalapaineessa lämpötila-, pilvisyys-, sade- ja tuuliennusteet ovat yleensä hyviä. Kesäinen matalapaine taas usein huonontaa ennusteita. Kesällä sääennusteet ovat parhaimmillaan korkeapaineen aikaan. Syksyllä ja keväällä hankaluutta ennustamiseen aiheuttavat sään nopeat muutokset esimerkiksi voimakkaissa lämpenemisissä ja kylmän purkauksissa.
Vaativinta on ennustaa lämpötilaa talvisin, kun on kylmää ja korkeapaine. Lämpötilaerot voivat samalla paikkakunnalla talvisin olla pilvisyydestä, tuulesta riippuen helposti yli 10 astetta. Myös topografia eli maastonmuodot vaikuttavat. Esimerkiksi tunturin laella on usein usean asteen lauhempaa kuin tunturin alapuolisessa laaksossa.
Lue tämän hetken tilannekatsaus säätilanteen ennustettavuuteen.
Ennusteiden osuvuus heikkenee, kun ennusteen pituus kasvaa
Lämpötilaennusteissa yhden vuorokauden ennusteet osuvat oikeaan noin 90 prosentin tarkkuudella. Parhaimmillaan lämpötilaennusteet ovat talvella, kun on matalapaine tai kesällä, kun on laaja korkeapaine.
Rannikolle lämpötilaa on vaikeampi ennustaa kuin sisämaahan. Pieni tuulen suunnan muutos voi muuttaa lämpötilaa usealla asteella. Meri ja osittain myös järvetkin vaikuttavat sateisuuteen.
Parhaimmillaan sateen ennustettavuus on laajan ja kuivan korkeapaineen aikana, kaukana säärintamista. Vaihteleva säätyyppi ja kesäiset kuurosateet heikentävät sade-ennusteita.
Miksi ennusteet ovat parantuneet?
Ennusteiden osuvuus on parantunut, koska meteorologit ovat entistä osaavampia. Myös säänennustusmallit ja havaintomenetelmät ovat kehittyneet. Sääennusteita on parantanut meteorologian yleinen kehitys tieteenalana ja tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvu.
Nykyään voidaan säänennustusmallia laskea huomattavasti tarkemmin kuin viisitoista vuotta sitten. Silloin laskentapisteiden etäisyys oli koko maapallon kattavissa malleissa yli 100 kilometriä, kun nykyisin se on alle 10 kilometriä, alueellisissa malleissa jopa 2-3 kilometrin luokkaa. Tämä on tehokkaampien tietokoneiden ansiota. Säänennustusmallien käyttökelpoisuus pidentyy yhden päivän verran vuosikymmenessä.
Suomessa tutkimus on lisännyt tietoa erityisesti lyhytikäisistä voimakkaista sääilmiöistä kuten voimakkaista tuulen puuskista, rakeista ja rankkasateista viimeisten vuosien aikana. Se on parantanut erityisesti alle vuorokauden sääennusteita vaarallisen sään tilanteissa.