Heinäkuussa säät vaihtelivat laidasta laitaan

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 12 asteesta maan etelä- ja lounaisosan runsaaseen 17 asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Koleinta oli maan itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli enimmillään 2–3 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella sekä maan pohjoisosassa, missä keskiarvoista jäätiin noin 1–2 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa poikkeamat olivat pienempiä, ja paikoin lämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa lämpötila vaihteli kuitenkin laidasta laitaan. Kuukausi alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin. Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin 5.7. vastaisena yönä Ylivieskan lentokentällä. Hallaöitä, eli öitä jolloin lämpötila laskee maanpinnassa nollan alapuolelle, oli heinäkuussa runsaasti. Eniten halloja oli Alajärven Möksyn havaintoasemalla, missä hallaa mitattiin seitsemänä yönä. Tätä enemmän hallaöitä on heinäkuussa ollut kyseisellä havaintoasemalla edellisen kerran vuonna 1975, jolloin hallaa havaittiin yhdeksänä yönä.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi vähitellen lämmetä, ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi. Havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin ensin 26. päivä Ylitorniossa ja Pellossa, ja sitten 28. päivä maan eteläosassa. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin kuun 28. päivä Porvoon Emäsalossa. Tämä oli kyseisen havaintoaseman uusi lämpöennätys. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 lähtien. Uusi Kaisaniemen lämpöennätys, 33,2 astetta, ylitti edellisen, vuodelta 1945 olleen ennätyksen jopa 1,6 asteella. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä rikottiin myös muun muassa Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Ahvenanmaalla Jomalassa. Hellepäiviä heinäkuussa oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Lämpimän viikonlopun jälkeen heinäkuun lopussa sää viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivä maan itäosassa, missä esimerkiksi Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila oli vain 7,1 astetta. Tämä on Pötsönvaaran mittaushistoriassa sekä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna koko Pohjois-Karjalan alueella alin heinäkuussa mitattu päivän ylin lämpötila.

Myös sademäärät vaihtelivat eri puolilla maata

Heinäkuun sademäärä vaihteli vain muutamasta millistä noin 90 millimetriin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin poikkeuksellisen pieniksi, eli näin kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Erityisen kuivaa oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lounais-Lapissa, missä kuukauden sademäärä jäi alle 10 millimetriin. Vähiten heinäkuussa satoi Siikajoella, missä kuukauden sademäärä oli vain 2,3 millimetriä. Tämä oli kyseisen aseman mittaushistorian pienin heinäkuun sademäärä.

Etelärannikolla ja paikoin maan lounais- ja itäosassa sademäärät olivat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, paikoin jopa hieman keskiarvojen yläpuolella. Eniten heinäkuussa satoi Punkaharjulla, missä sademäärä oli 93,4 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 43,4 millimetriä, mitattiin 2. heinäkuuta Lappeenrannassa.

Heinäkuun salamamäärä oli vain runsaat 8 000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (noin 60 000). Vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna tämä on pienin koskaan heinäkuussa esiintynyt salamamäärä.

Auringonpaistetunteja kertyi heinäkuussa noin 200–350. Maan etelä- ja itäosassa auringonpaistetunteja kertyi noin 15–50 tuntia keskimääräistä vähemmän, maan länsiosassa taas saman verran keskimääräistä enemmän. Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa oli myös yksi myrskypäivä, kun pohjoistuuli yltyi 5. päivä Ahvenanmerellä myrskylukemiin. Kovin keskituulen nopeus oli 22,1 m/s ja se mitattiin Märketin majakalla. Myrskyä esiintyy merialueillamme heinäkuussa keskimäärin vain kerran viidessä vuodessa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastotLämpötilaennätyksiäHelletilastotKesän 2019 hellehuippujen seuranta

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.