Helletilastot
Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een.
Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä.
Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein puhutaan vain pidemmistä kuumuusjaksoista.
Kuluvan vuoden hellepäivien lukumäärää seurataan kyseisen kesän sääseurannan yhteydessä. Valitse valikosta alasivuksi esim. "Kesä 2018".
Hellepäivien lukumäärät keskimäärin vertailukaudella 1981-2010
| toukokuu | kesäkuu | heinäkuu | elokuu |
Hellepäivien lukumäärä kuukausittain vertailukaudella 1981-2010
Vasemmalla koko kesän hellepäivien lukumäärä keskimäärin vertailukaudella 1981-2010. Oikealla taulukossa on suurimmat havaitut hellepäivien lukumäärät vuodesta 1961 alkaen sekä varmistetut tapaukset ennen vuotta 1961.
Koko maan hellepäivät 1961 alkaen
Hellepäivien lukumäärät Suomessa vuodesta 1961 alkaen. Vertailussa ovat vuosittaiset touko-kesäkuulle, heinäkuulle ja elo-syyskuulle eritellyt niiden päivien lukumäärät, jolloin jossain Suomessa on mitattu hellettä. Yksittäisten vuosien lukumäärät näet korostetusti viemällä hiiren kyseisen vuoden päälle. Lisäksi voit zoomata tiettyjen vuosien lukumäärät maalaamalla kuvaajassa haluamasi alueen.
Jossain päin Suomea hellettä mitataan keskimäärin toukokuussa 3, kesäkuussa 8, heinäkuussa 16, elokuussa 9 ja syyskuussa alle 1 päivänä.
Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot
Korkeapaineen pysyessä kesällä Suomen yllä pitkään lähes paikoillaan lämpötila voi nousta toistuvasti yli 25 asteen. Viikon hellejakso on yhdellä paikkakunnalla yleinen, muttei kuitenkaan jokakesäinen. Kahden viikon helleputki on jo harvinainen, kun sellainen sattuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua vasta, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuoden 1961 jälkeen vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.
Taulukossa on pisimmät yhtämittaiset hellejaksot vuodesta 1961 alkaen alku- ja päättymispäivämäärineen sekä hellejakson kesto vuorokausina.
Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna vähintään kahden viikon hellejakso on ollut useilla havaintoasemilla vuosien 2014, 2003 ja 2010 lisäksi myös vuosina 1988 ja 1972. Myös vuosilta 2006 ja 1994 löytyy muutama asema, joilla helleputki on jatkunut vähintään kaksi viikkoa.
Pisimmät yhtämittaiset yli 30 asteen jaksot 1961 alkaen
Taulukossa on pisimmät yli 30 asteen yhtämittaiset hellejaksot alku- ja päättymispäivämäärineen sekä hellejakson kesto vuorokausina ja jakson lämpötilojen vaihteluväli.
Toukokuun helteet
Toukokuun alun helteet
Nämä päivittäiset hellemittaukset on listattu vuoden 1961 alusta päivittäisestä ilmastotietokannastamme. Vanhemmat yksityiskohtaiset tiedot ovat arkistoissamme paperitaltiointeina.
Toukokuun puolivälin tietämillä hellettä mitataan jossain päin maata noin joka kolmas tai joka neljäs vuosi.
Toukokuun lopun helteet
Toukokuun viimeisellä viikolla mitataan hellelukemia jossain päin Suomea noin joka toinen tai joka kolmas vuosi.
Myöhäiset elo-syyskuun helteet
Elokuun lopussa ja syyskuun alussa esiintyy aina silloin tällöin hellettä. Viimeksi oikein helteinen loppukesä meillä oli vuonna 2002, ja se näkyy tilastossakin. Syyskuun 3. päivänä 2002 ylitettiin helleraja kahdella paikalla. Päivän ylin lämpötila oli 25,4 astetta Mietoisilla Varsinais-Suomessa ja 25,1 astetta Anjalankoskella Kymenlaaksossa.
Myöhäiset helteet ovat jo hyvin harvinaisia Lapissa.
Syyskuun korkein lämpötila, 28,8 astetta, mitattiin 6. syyskuuta 1968 Raumalla.
Kesäkauden myöhäisin hellelukema, 25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Härmälässä.
Vuonna 1968 huikeiden helteiden jälkeen sää viileni nopeasti 12.9.1968.
Vuonna 1963 sää jatkui keskimääräistä lämpimämpänä maan etelä- ja keskiosassa puoleen kuuhun asti.
1.9.1951 hellettä oli laajasti maan länsi- ja keskiosassa, korkein 28,0 Huittisissa.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1938 merkittäviä hellelukemia saavutettiin suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Korkein lämpötila, 29,0 astetta, mitattiin silloiseen Suomeen kuuluneessa Viipurissa. Toiseksi korkein lukema, 28,4 astetta, mitattiin Satakunnan Huittisissa.