Kesäsään tilastoja

Terminen kesä alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin toukokuun lopulla ja kestää syyskuun puoliväliin asti. Maan pohjoisosissa kesä on yleensä noin kuukauden lyhempi sekä alusta että lopusta kuin etelärannikolla.

Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella. Lisätietoa termisten vuodenaikojen määrittämisestä löydät teematietoa-osiostamme. Kolmen kuukauden tilastoissa kesään kuuluvat kesä- heinä ja elokuu. Kaikkein lämpimintä on tilastollisesti heinäkuun loppupuolella eli noin kuukausi kesäpäivän seisauksen jälkeen.

Napapiirin pohjoispuolella kesään kuuluvat polaaripäivät, jolloin aurinko ei laske horisontin alapuolelle. Etelä-Suomessakin päivän pituus on juhannuksen tienoilla pisimmillään lähes 19 tuntia.

Termisen kesän ja syksyn alku keskimäärin 1981-2010

Vasemmassa kartassa on kesän alkamisen keskimääräiset ajankohdat ja keskellä syksyyn siirtymisen keskimääräinen ajankohta vertailukaudella 1981-2010. Oikeanpuoleisessa kuvassa on kesän keskimääräinen pituus.
 

Kesän alkaminen vaihtelee tavanomaisesti muutaman viikon keskimääräisen ajankohdan molemmin puolin. Varhaisimmillaan kesä on vuodesta 1961 lähtien alkanut Etelä-Suomessa 19.4. vuosina 2000 ja 1990. Maan keskivaiheilla kesä on alkanut varhaisimmillaan jo huhti-toukokuun vaihteessa, vaikka yleensä tässä vaiheessa siirrytään vasta talvesta kevääseen.  Myöhäisimmillään kesän alkaminen saattaa maan etelä- ja keskiosassa venyä kesäkuun puolelle.

Maan pohjoisosassa termisen kesän alkamisen määrittäminen ei aina ole yksinkertaista. Jo toukokuun alkupuolella vuorokauden keskilämpötila saattaa usean viikon ajan ylittää +10 asteen rajan, mutta kesäkuussa onkin koleaa ja voipa sataa luntakin. Näin on käynyt mm. vuonna 1963.

Helsingin ja Sodankylän kesät

 
Kesän (kesä-elokuun)keskilämpötilat Helsingissä vuodesta 1900 ja Sodankylässä vuodesta 1908 lähtien.

Kesän korkein lämpötila, missä ja milloin?

Taulukossa on koko maan korkein lämpötila ko. kuukautena. Paikkakunnat vaihtelevat, mutta näinkin saa käsityksen ilmastomme vaihtelevuudesta. Heinäkuussa mitataan tavallisesti (keskimäärin noin joka toinen kesä, 55%) koko kesän lämpimin arvo, mutta myös kesä- ja elokuun lämpimin arvo vetää aika usein (25 ja 20 %) yhden kesän pisimmän korren. Vuonna 2006 päästiin jokaisena kesäkuukautena yli 31 asteen, mitä ei ole tapahtunut minään muuna vuonna taulukon esittämänä aikana. Vuonna 1999 päästiin hyvin lähelle, kun elokuun ylin lämpötila jäi tasan 31 asteeseen. Vaikka kesän korkein lämpötila on yleensä myös vuoden korkein lämpötila, ei näin kuitenkaan aina ole. Vuodesta 1961 alkaen vuosina 1984 ja 1993 koko vuoden ylin lämpötila on saavutettu jo toukokuussa.

Kesän korkein lämpötila, minä kuukautena?
Vuosi Kesäkuun korkein Heinäkuun korkein Elokuun korkein Kesän korkein 
1971 29,2 29,3 28,0 29,3
1972 32,7 33,6 30,5 33,6
1973 31,0 32,5 28,8 32,5
1974 32,8 30,2 29,4 32,8
1975 28,0 29,2 32,0 32,0
1976 26,6 26,7 27,0 27,0
1977 32,5 29,5 29,0 32,5
1978 28,2 28,5 29,6 29,6
1979 30,5 27,3 28,7 30,5
1980 29,5 31,5 30,5 31,5
1981 29,2 29,6 24,5 29,6
1982 28,8 30,2 29,9 30,2
1983 28,1 32,3 29,6 32,3
1984 28,3 28,0 27,8 28,3
1985 28,3 27,6 30,4 30,4
1986 31,5 28,4 29,6 31,5
1987 25,0 30,0 26,5 30,0
1988 31,8 32,9 23,2 32,9
1989 29,7 31,1 30,0 31,1
1990 29,2 26,5 28,4 29,2
1991 29,0 30,0 30,0 30,0
1992 30,0 30,0 32,2 32,2
1993 22,4 28,8 28,3 28,8
1994 26,6 33,3 29,7 33,3
1995 31,2 29,8 29,2 31,2
1996 26,2 26,2 28,2 28,2
1997 30,8 31,5 29,8 31,5
1998 32,0 27,6 22,9 32,0
1999 32,5 32,5 31,0 32,5
2000 31,9 32,4 24,8 32,4
2001 28,6 31,9 27,9 31,9
2002 27,7 30,5 30,0 30,5
2003 28,5 33,3 31,8 33,3
2004 26,0 29,8 29,7 29,8
2005 29,2 30,8 27,9 30,8
2006 31,3 32,1 31,9 32,1
2007 29,0 28,4 30,7 30,7
2008 29,7 29,2 27,8 29,7
2009 29,6 29,3 28,7 29,6
2010 27,1 37,2 33,8 37,2
2011 32,8 32,3 27,4 32,8
2012 27,0 31,0 25,9 31,0
2013 32,4 29,2 28,6 32,4
2014 30,5 32,5 32,8 32,8
2015 25,4 31,4 27,8 31,4
2016 28,6 29,1 26,1 29,1
2017 26,2 27,6 26,0 27,6
2018 29,2 33,7 32,9 33,7
2019 32,3 33,7 28,1 33,7

Helle ja halla haitaksi - luonnolle

Pitkään jatkuva helle saa kasvit kiihdyttämään haihduntaa. Jos helteeseen liittyy pitkiä sateettomia kausia, kasvit yksinkertaisesti nuutuvat. Erityisen vahingollisia kasvustolle ovat kuitenkin syksyn ja kesän hallat, joilta kasvit eivät ole turvassa maassamme edes keskikesällä.
Hallaa ennustetaan, kun maanpinnan alimman lämpötilan ennustetaan laskevan nollan alapuolelle. Ankara halla on kyseessä, kun maanpinnan alin lämpötila on alle -4 astetta. Halla on hyvin paikallinen ilmiö ja jo 1930-luvulla radiossa annettu "alavilla mailla hallanvaara" -varoitus kertoo, mistä hallailmiössä on kyse. Hallalta suhteellisen suojaisa kasvupaikka on veden läheisyys, myös kostea maa suojaa jossakin määrin.

Kesä kuumimmillaan - sateet suurimmillaan

Heinä- ja elokuussa ovat keskimääriset sademäärät kaikkein suurimmat. Se johtuu sateiden kuuroluonteisuudesta ja lämpimän ilman suuresta kosteussisällöstä. Kuitenkin matalapaineiden , korkeapaineiden erilaiset ilmamassat ominaisuuksineen ja meille suuntautuvine ilmavirtauksineen määrittävät kunkin vuorokauden sään. Sää vaihtelee toisinaan hyvinkin suuresti maan länsi-, itä- ja pohjoisosassa.

Kesäsateet noin sadalta vuodelta

 

Suurimmat kesäsateet 1900-luvulla

Suurimmat kesä-elokuun sademäärät 1900-2018

Havaintoasema mm vuosi
Pello Ruuhijärvi 546 1954
Juupajoki Hyytiälä 521 1961
Karvia kk 481 1953
Ruovesi Pekkala 478 1961
Mouhijärvi Selkee 475 1953
Hankasalmi Säkinmäki 470 1974
Jyväskylä Tikkakoski 466 1981
Espoo Nuuksio 464 1981
Oulu Linnainmaa 462 1954
Honkajoki Antila 461 1961
Mäntsälä Hirvihaara 461 2004
Nokia Tottijärvi 458 1981
Korpilahti Muuratjärvi 458 1987
Kitee Puhossalo 457 1928
Kuru Riuttaskylä 457 1953
Äänekoski kalaniemi 454 1981
Rääkkylä kk 453 1987
Kuru Riuttaskylä 452 1981
Laukaa Nurmijärvi 452 1981
Kuhmoinen Puukkoinen 450 1981
Kittilä Kenttärova 449 2016
 
 

Yllä taulukossa kesän suurimmat sademäärät 1900 alkaen ja sen alapuolella kesien 1981 ja 2004 sademääräkartat. Kesä 1981 oli maan laajuisesti kaikkein sateisin vuodesta 1950 lähtien. Myös kesän 2004 sademäärät olivat useilla alueilla huomattavan runsaita.

Ei kesää ilman tuulta

Kesä on vuoden vähätuulisinta aikaa. Tilastojen mukaan myrskyraja 21 m/s ylitetään kesällä merialueillamme sangen harvoin. Kesän tuulista ehkä muistiinpainuvimpia ovatkin ukkos- ja kuuropilvien synnyttämät voimakkaat puuskat. Ukkospilviin liittyvät myös lyhytikäiset ja hyvin harvinaiset trombit, Suomen tornadot.

Auringonpaistetta ja UV-säteilyä

Monen kesälomalaisen lomatoiveena ovat varmastikin aurinkoiset säät. Ilmatieteen laitoksen tilastoihin auringonpaisteen määrä kirjataan tunteina kuukaudessa. Näistä tilastoista ja ilmatieteen laitoksen tiedotteista ja kuukauden sääyhteenvedoista käy ilmi, paistoiko aurinko tavallista enemmän vai vähemmän.

Auringon säteily koostuu näkyvän valon lisäksi mm. näkymättömistä ultravioletti- eli UV-säteistä. UV-säteily on pieninä annoksina ihmiselle tarpeellista mutta yliannostus syntyy helposti mikä voi aiheuttaa useita terveyshaittoja.

Suurin osa auringon UV-säteilystä pysähtyy yläilmakehän otsoniin, mutta sen vähentyessä yhä suurempi osa haitallisesta UV-säteilystä pääsee maanpinnalle erityisesti napa-alueilla. Skandinavian alueella yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt etenkin kevättalvella. Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu tarjoaa koko maailman kattavan UV-säteilyennusteen. Tutustu UVI-ennuste verkkopalvelussa

Kesällä paistaa eniten, mutta missä?

Auringonpaistetuntien summa keskimäärin jaksolla 1981-2010
Mittauspaikka touko-elokuu Mittauspaikka

kesä-elokuu

PARAINEN UTÖ 1197 PARAINEN UTÖ 888
JOMALA MAARIANHAMINAN LA 1140 KOTKA RANKKI 845
KOTKA RANKKI 1138 JOMALA MAARIANHAMINAN LA 843
MUSTASAARI VALASSAARET 1131 MUSTASAARI VALASSAARET 836
TURUN LA 1077 TURUN LA 793
OULUN LA 1064 OULUN LA 791
HELSINKI-VANTAAN LA 1051 HELSINKI-VANTAAN LA 776
SEINÄJOKI PELMAA 1031 SEINÄJOKI PELMAA 759
KOUVOLA UTTI LENTOKENTTÄ 1010 LAPPEENRANTA LA 740
LAPPEENRANTA LA 1006 KOUVOLA UTTI LK 737
JOKIOISTEN OBSERVATORIO 990 SIILINJÄRVI KUOPION LA 732
SIILINJÄRVI KUOPION LA 986 JOKIOISTEN OBSERVATORIO 729
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 965 ROVANIEMI LA 713
ROVANIEMI LENTOASEMA 950 JYVÄSKYLÄ LA 709
SODANKYLÄ, LIT 902 SODANKYLÄ, LIT 677
UTSJOKI KEVO 754 UTSJOKI KEVO 562

 

Mikä on Suomen aurinkoisin kaupunki? 

Auringonpaistetta ei ole mitattu koskaan kaikissa kaupungeissa, ja nykyisin esimerkiksi Vaasasta ei enää saada mittauksia. Kuitenkin rannikkokaupungit ovat kaikki hyvässä asemassa, sillä siellä aurinko paistaa sisämaata enemmän. Jos kaupungeista puhutaan, niin Kotkan jälkeen Maarianhamina on seuraavana touko-elokuun paistesummissa.

Taulukosta nähdään, että ulkomerellä paistaa eniten. Näistä "puuttuvista" tilastoistamme huolimatta suomme myös mm. Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi.

Kotka Rankin havainnot vetävät pisimmän korren manner-Suomen rantakaupungeista, mutta Rankin saari sijaitsee jo merellä, jolloin sen mittaukset liioittelevat hieman itse Kotkan kaupungin tilannetta. Kuuropilvet kasvavat helposti sisämaassa, vaikka saaristossa ja aivan rantaviivalla yhä aurinko paistaa. Tämä pätee erityisesti keväällä ja alkukesällä. Kylmän meriveden aikana mereltä puhaltava merituuli viilentää ilmaa rannikolla.

Tutustu interaktiivisiin ilmastokuvaajiin

  • Viimeisen 30 vrk:n sää: Menneiden 30 vuorokauden lämpötila- ja sademäärätietoja on valittavissa 30 eri kunnasta.
  • Tilastoja vuodesta 1961: Kuukausi-, vuodenaika- ja vuosiaikasarjoja on nykyään saatavilla interaktiivisina kuvaajina. Voit valita sinua lähimmän kunnan 30 vaihtoehdosta eri puolilta maata. Kuvaajasta voi valita joko lämpötila- tai sademääräpoikkeaman vuodesta 1961 alkaen. Hila-aineistosta tuotettu data ja itse kuvaaja on ladattavissa myös koneellesi.
  • Karttoja vuodesta 1961: Karttoja menneiden kuukausien, vuodenaikojen ja vuosien keskilämpötiloista, sademääristä ja niiden poikkeamista on saatavilla vuodesta 1961 alkaen.