Meritilastot
Itämeren havainnointi ja havaintojen tilastointi antaa tärkeää tietoa merellä ja rannikolla tapahtuvien toimintojen suunnitteluun ja meriolosuhteisiin varautumiseen.
Ilmatieteen laitos havainnoi Itämerta etenkin Suomen merialueilla. Vuoteen 2008 asti havainnoista vastasi Merentutkimuslaitos, jonka toiminnot sittemmin jaettiin Ilmatieteen laitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle.
Merellisessä ympäristössä mittaaminen on haastavaa, koska merellä olosuhteet ovat vaikeita perinteisille mittalaitteille. Mittalaitteiden kuljetus, asennus ja tiedonsiirto pitää tehdä keskellä merta. Lisäksi jää vaikeuttaa mittauksia talvisin. Tästä syystä merellisiä havaintoja ei ole saatavilla yhtä laajasti kuin säähavaintoja maa-alueilta, eikä tilastojakaan näin ollen ole laskettu yhtä paljon.
Mitattuja ennätyksiä Suomen merialueilla
Korkein merivesi: +201 cm teoreettisen keskiveden suhteen Kemissä 22.9.1982.
Matalin merivesi: -131 cm teoreettisen keskiveden suhteen Oulussa 14.1.1929.
Korkein aallokko: 8,2 m merkitsevä aallonkorkeus Pohjois-Itämerellä 22.12.2004.
Paksuin mitattu tasainen jää: 122 cm Röytässä 21.4.1985.
Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020
Viimeisimmältä 30-vuoden vertailukaudelta, vuosilta 1991-2020, on laskettu myös merellisiä tilastoja. Tärkeimmät tilastot on tämän sivun alasivuilla. Koko julkaisu on luettavissa mm. verkossa HELDAssa: Tilastoja Suomen Ilmastosta ja merestä 1991-2020.
15.11.2021