Korkeimmat Itämerellä mitatut aallot

Varsinainen Itämeri on aallokko-oloiltaan Itämeren vaikeimpia. Joulukuun 22. vuonna 2004 varsinaisen Itämeren pohjoisosassa merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael-myrskyn aikana 8,2 metriin. Arvio korkeimmasta yksittäisestä aallosta oli tällöin noin 14 metriä. Tammikuun 12. päivä 2017 sivuttiin samaa ennätystä (8,0 m) Toini-myrskyssä. Aiempi ennätys mittauspaikalla oli 7,4 metriä, joka mitattiin joulukuussa 1999 kahdesti, sekä 6. että 18. päivä. Gudrun-myrskyn aikaan 9.1.2005 merkitsevä aallonkorkeus oli 7,2 metriä. Yli 7 metrin merkitsevä aallonkorkeus on mitattu myös Ruotsin rannikolla sijaitsevan Almagrundetin lähistöllä tammikuussa 1984 sekä varsinaisen Itämeren eteläosassa lokakuussa 2009 ja helmikuussa 2011 (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut, SMHI).

Suomenlahdella, Helsingin edustalla mitattiin 15.11.2001 lounaismyrskyn aikana 5,2 metrin merkitsevä aallonkorkeus, jolloin arvio korkeimmasta yksittäisestä aallosta oli n. 9 metriä. Tällä alueella sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja, mutta tätä korkeammaksi ne eivät juuri pääse kasvamaan Suomenlahden pitkänomaisen ja kapean muodon takia: vuonna 2012 Antti-myrskyn aikana itätuulien puhaltaessa mitattiinkin Helsingin edustalla uudestaan 5,2 metrin merkitsevä aallonkorkeus.

Aaltomittaukset Selkämeren keskiosassa aloitettiin vuonna 2011. Aapeli-myrskyn aikana 2.1.2019 mitattiin Selkämeren toistaiseksi korkein merkitsevä aallonkorkeus, 8,1 metriä, korkeimman yksittäisen aallon ollessa lähes 15 metriä.

Perämerellä korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus on 4,6 metriä, joka mitattiin 27.9.2018. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin arvion mukaan n. 8 metriä. Mittaukset Perämerellä aloitettiin uudestaan kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 2012; aikaisempi ennätys oli lähempänä rantaa mitattu 3,1 metriä.

Aaltomittauksia tehdään avovesikautena ja poijut poistetaan merestä ennen jäiden tuloa. Pisimmät aallonmittausaikasarjat ovat varsinaisen Itämeren pohjoisosasta ja Suomenlahdelta. Muilla merialueilla mittauksia on tehty lyhyemmän aikaa. Aaltomittaukset ovat myös paikallisia: yllämainittuja korkeampi aallokko on Itämerellä mahdollista. Korkeimmat aaltomallilla lasketut merkitsevät aallonkorkeudet ovat varsinaisella Itämerellä olleet 9,5 metrin luokkaa.

Aaltoennätykset määritetään merkitsevän aallonkorkeuden perusteella. Korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Arvio korkeimmasta yksittäisestä aallosta ei perustu suoraan mittaukseen yksittäisestä aallosta, vaan se lasketaan merkitsevästä aallonkorkeudesta.