30 vuoden tilasto

Seuraavat kuvaajat on laskettu merivedenkorkeushavainnoista vuosilta 1991–2020. Kuvaajissa on suurimmat ja pienimmät vedenkorkeudet joka havaintoasemalla, sekä asemien keskimääräinen vedenkorkeus (kuvaajissa yhtenäiset viivat). Myös joka aseman vuosien 1991–2020 korkeimpien ja alimpien vedenkorkeuksien keskiarvot (katkoviivoilla) on laskettu kuvaajiin. Koko 30 vuoden keskiarvon lisäksi asemilta on laskettu vuoden suurin ja pienin keskiarvo (pisteviivat).

Tilastot on laskettu kahdessa eri korkeusjärjestelmässä. Ensimmäisessä kuvaajassa arvot ovat teoreettisen keskiveden (MW) suhteen ja toisessa N2000-korkeusjärjestelmässä. Teoreettinen keskivesi seuraa keskimääräistä merenpintaa, kun N2000 on puolestaan kiinteään maahan sidottu korkeusjärjestelmä. Korkeusjärjestelmät eroavat toisistaan, koska keskimääräinen merenpinnan korkeus muuttuu ajan myötä kiinteän maan suhteen mm. maankohoamisen ja valtamerten pinnannousun vuoksi.

Ennätykset

Suomessa mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet. Viimeisessä sarakkeessa on vuosi, josta alkaen asemalta on havaintoja.

Vedenkorkeudet on ilmoitettu teoreettisen keskiveden suhteen. Tällöin ne kuvaavat, miten korkealla tai matalalla vesi on ollut kovimmissa sääoloissa.

Muissa korkeusjärjestelmissä, kuin teoreettisessa keskivedessä, ennätyslukemien tulkinta riippuu käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi N2000-korkeusjärjestelmässä mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet kertoisivat, kuinka korkealla vesi on ollut suhteessa maahan. Maankohoamisen ja valtamerten pinnannousun vuoksi nämä vedenkorkeudet ovat hyvin aikariippuvaisia, eikä niiden kohdalla ennätysten tilastointi ole yhtä mielekästä.