Meriennätyksiä

Aaltoennätykset

Suomen merialueiden aaltopoijuilla mitatut korkeimmat havainnot merkitsevästä aallonkorkeudesta.

Aaltohavaintoverkko on melko harva. Aallonkorkeutta mitataan aaltopoijuilla, joiden asentaminen ja huoltaminen keskellä merta on haastavampaa kuin maalla olevien säähavaintoasemien. Itämerellä jäät vaikeuttavat mittaamista, sillä poijut eivät kestä jäitä, vaan ne pitää ottaa talvisin pois. Siksi aallokosta ei ole yhtä pitkiä mittaussarjoja kuin monista muista havainnoista.

Vertailussa on käytetty merkitsevää aallonkorkeutta, joka kuvaa koko aallokon korkeutta paremmin kuin yksittäinen korkein aalto.

Tuuliennätykset

Keskituulen nopeus merellä: 33,5 m/s

Suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus merellä on 33,5 m/s. Se mitattiin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla 1.11.2024. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen meriasemilla on mitattu 10 minuutin keskituulena hirmumyrskyn nopeutta (vähintään 33,0 m/s). Edellinen ennätys 32,5 m/s on mitattu Kökarin Bogskärin havaintoasemalla 2.1.2019.

Puuskaennätys 41,6 m/s

Automaattihavaintojen aikakaudella kovin puuska Suomen merialueilla oli Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, jolloin Kökarin Bogskärin asemalla mitattiin 41,6 m/s.

Vedenkorkeusennätykset

Suomessa mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet. Viimeisessä sarakkeessa on vuosi, josta alkaen asemalta on havaintoja.

Vedenkorkeudet on ilmoitettu teoreettisen keskiveden suhteen. Tällöin ne kuvaavat, miten korkealla tai matalalla vesi on ollut kovimmissa sääoloissa. Muissa korkeusjärjestelmissä kuin teoreettisessa keskivedessä, ennätyslukemien tulkinta riippuu käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi N2000-korkeusjärjestelmässä mitatut korkeimmat ja matalimmat merivedenkorkeudet kertoisivat, kuinka korkealla vesi on ollut suhteessa maahan. Maankohoamisen ja valtamerten pinnannousun vuoksi nämä vedenkorkeudet ovat hyvin aikariippuvaisia, eikä niiden kohdalla ennätysten tilastointi ole yhtä mielekästä.

Jääennätyksiä

Paksuin mitattu tasainen jää: 122 cm Röytässä 21.4.1985.

Talven laajin jäätilanne Itämerellä: Suurin: 422 000 km² Pienin: 37 000 km²

Jäätalven ankaruutta kuvataan yleensä talven laajimman jäätilanteen mukaan. Leutoina jäätalvina suurinkin laajuus on alle 115 000 km².

Jää on laajimmillaan peittänyt koko Itämeren, pinta-ala 422 000 km². Pienimmillään maksimijäätilanne on ollut 37 000 km² talvella 2020.