Termiset vuodenajat
Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät.
Suomessa termisten vuodenaikojen vaihtuminen määritellään perinteisesti seuraavasti:
kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle
kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin +10 asteen yläpuolelle
syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle
talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 0 asteen alapuolelle.
Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuodenajan vaihtumisen ajankohta ole aina yksiselitteinen.
Nykyään termisten vuodenaikojen vaihtuminen perustuu edellisten viikkojen tai kuukausien aikana laskettuun lämpösummaan. Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa (ks. kuva alla). Tällöin lämpötilan voidaan katsoa olevan pysyvämmin nollan alapuolella, vaikka yksittäisinä vuorokausina nolla astetta ylitettäisiinkin.
Termisten vuodenaikojen vaihtumisesta viestitään nykyisin vain kerran, kun koko maan päivämäärät voidaan todeta varmuudella. Tällöin Ilmasto-sivuilla olevat kartat päivitetään. Kuukausittain tapahtuvaa seurantaa ei enää tuoteta.
Termisten vuodenaikojen alkamisajankohdat poikkeavat Etelä- ja Pohjois-Suomessa toisistaan huomattavasti.
Esimerkiksi Sodankylässä kevät ja kesä saapuvat noin kuukautta myöhemmin ja vastaavasti syksy ja talvi tulevat noin kuukautta aikaisemmin kuin Turussa.
