Poikkeuksellinen vai harvinainen
Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Lämpötilan, sateen ja tuulisuuden tilastot ovat erilaiset eri vuodenaikoina, joten tilastotarkastelu tulee aina suhteuttaa kulloiseenkin meneillään olevaan ajankohtaan ja paikkaan.
| Todennäköisyys | Yleiskielinen sanonta | Talvella | Kesällä |
| 98–100 % | poikkeuksellinen | poikkeuksellisen leutoa/lauhaa | poikkeuksellisen lämmintä, hellettä |
| 88–97 % | harvinaisen lämmintä, keskimäärin kerran 10 vuodessa | hyvin leutoa / lauhaa | harvinaisen lämmintä, hellettä |
| 63–87 % | vähän tavallista lämpimämpää | leutoa/lauhaa, keskimääräistä leudompaa tai lauhempaa | lämmintä |
| 38–62 % | tavanomainen, tyypillinen, keskimääräinen | keskimääräinen, tavanomainen, tyypillinen | keskimääräinen, tavanomainen, tyypillinen |
| 13–37 % | vähän tavallista kylmempää | kylmempää | viileää, tavallista viileämpää |
| 3–13 % | harvinaisen kylmää, keskimäärin kerran 10 vuodessa | hyvin kylmää tai kovan pakkasen rajojen mukaista | koleaa |
| 0–2 % | poikkeuksellinen | poikkeuksellisen kylmää | poikkeuksellisen koleaa |
Taulukon ensimmäisessä todennäköisyyssarakkeessa on kunkin prosentuaalisen kertymäosuuden rajat. Taulukossa on esimerkkinä lämpötilan ilmaisut. Samanlaisia termejä käytetään myös muille sääsuureille.
Kuvassa on esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitsevan havaintoaseman vuorokauden ylimmän lämpötilan keskimääräinen vuosikulku 1.1.–31.12. vuosina 1971–2000. Yhtenä vuonna kyseisen päivän ylin lämpötila voidaan sijoittaa jakaumaan, josta nähdään kuinka harvinainen ko. arvo on. Prosentuaaliset raja-arvot ovat samat kuin yllä olevassa taulukossa on esitetty.
Uuden sääennätyksen syntyminen on aina poikkeuksellinen tapahtuma, jos havaintosarja on riittävän pitkä eli noin 30 vuotta. Tiedämme, että sääelementtien vaihtelut ovat suuria, joten sään tarkastelussa muutaman kymmenenkin vuoden yhtenäinen havaintojakso on lyhyt. Ajanjakso sään ääri-ilmiöiden tarkastelussa on 50 vuotta. Tällöin arvioidaan, mikä säämuuttujan ääriarvo voi sattua keskimäärin yhden kerran toistuvuusajan kuluessa.
Yllä olevassa taulukossa ei missään käytetä sanaa normaali. Monenlaiset säät ovat normaaleja Suomen säitä, ja epänormaali sää on hankala määritellä. Yleiskielessä sanan normaali synonyymit tavallinen, tavanomainen tai tyypillinen ovat kuvaavampia. Silloin kyseinen arvo on jakauman keskiarvon tai mediaanin eli keskimmäisen arvon lähellä.
Periaatteessa ilmatieteilijän silmissä kaikki säät, jotka Suomessa ilmenevät, kuuluvat Suomen ilmastoon. Silti äärihelle tai ennätyspakkanen ei ole tavallisen ihmisen mielestä tavanomaista säätä. Hehän saattavat kokea sellaisen vain kerran elinaikanaan. Kuitenkin meteorologisesti ajateltuna tiedotusvälineissä käytetään liian usein sanaa poikkeuksellinen, vaikka tilastot eivät sitä tue.
Kuva: Sari Hartonen
Päivitä