Sadetta ja poutaa

Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Jos vesi leviäisi tasaisesti, niin sitä olisi yhden millimetrin paksuinen kerros.

Kuurosateet tulevat kuuro- ja ukkospilvistä eli cumulonimbuksista. Sade on laajasta sadepilvestä eli nimbostratuksesta tai altostratuksesta eli verhopilvestä. Jos sateessa on selviä pitempiä taukoja puhutaan ajoittaisesta sateesta. Silloin sadealue on hajanainen.

Sääennusteiden pouta sallii vähäisen sateen eli alle 0,3 mm seuraavan 24 tunnin aikana. Tunnetusti sade-ennusteen tekeminen millimetrin tarkkuudella on hankalaa suurten paikallisten erojen vuoksi. Lisäksi vähäisellä sateella ei ole useinkaan käytännössä merkitystä.

sademittari

Kuvassa asennetaan tuulisuojaa sademittarin ympärillä, kuva Tero Pajukallio, Diaidea
 

Vuorokausisademääriin pohjautuvat sanonnat

  • poutaa alle 0,3 mm
  • vähän sadetta 0,3–0,9 mm
  • sadetta 1,0–4,4 mm
  • runsasta sadetta 4,5 mm tai enemmän

Tilastojen sadepäivät

Ilmastotilaston sademääräluokkien avulla lasketaan sadepäivät kuukaudessa. Sateen tilastopäivät ovat vakiintuneet, mutta poikkeavat ennusteissa käytetyistä rajoista. Erilaisiksi sadepäiviksi luokitellaan ne päivät, jolloin vuorokausisateiden määrä on vähintään 0,1 mm, 1 mm ja 10 mm. 

Todennäköisyys sade-ennusteissa

Todennäköisyyttä ilmaistaan usein sääennusteissa sanallisesti. Voidaan käyttää joko paikallista todennäköisyyttä tai sitä kuinka laajalti alueella tulee sadetta tai sadekuuroja.

Paikallinen todennäköisyys

  • Alle 10 %  poutaa
  • 10–30 %   pieni sateen tai sadekuurojen mahdollisuus
  • 30–70 %   kohtalainen sateen tai sadekuurojen mahdollisuus
  • 70–90 %   suuri sateen tai sadekuurojen mahdollisuus
  • yli 90 %    yleisesti sadetta tai sadekuuroja

Alueellinen todennäköisyys

  • paikoin, noin 30 % alueesta sadetta tai sadekuuroja
  • monin paikoin, noin 70 % alueesta sadetta tai sadekuuroja
  • yleisesti noin 90 % alueesta sadetta tai sadekuuroja

Sateen rankkuus

Sateen rankkuus vaihtelee lyhyenkin ajan sisällä. Kesäaikaan olemme tottuneet, että sadekuurot varsinkin ukonilmojen yhteydessä ovat rankkoja.
 
Sateen luonteen puolesta vuosi jakautuu kesä- ja talvisateisiin. Kesällä suuri osa sateista on kuurosateita, jotka tyypillisesti esiintyvät iltapäivisin ja kestävät tavallisesti 20–30 minuuttia. Yhtenäisten kesäsateiden kesto on yleensä nelisen tuntia. Talvisateet voivat kestää useita tunteja.
 
Rankkasadeasteikko

  • 2,5 mm 5 minuutissa
  • 5,5 mm 30 minuutissa
  • 7,0 mm 1 tunnissa
  • 10 mm 4 tunnissa
  • 15 mm 12 tunnissa
  • 20 mm 24 tunnissa 

Tällaiset sateen intensiteetit eivät kuitenkaan ole harvinaisia, sillä ne toistuvat yhdellä mittauspaikalla muutaman kerran kesässä. Harvinaisten ja poikkeuksellisten sateiden toistumisaika yhdessä mittauspisteessä selviää alla olevasta kuvasta.

 

Graafi kuvaa lyhytkestoisten sateiden rankkuutta ja paikallista toistuvuusaikaa Suomessa, ja sitä voidaan soveltaa yhdessä pisteessä tapahtuvan rankkasateen todennäköisyyteen. Esimerkiksi, jos kymmenen minuutin aikana sataa vettä 10 millimetriä, on samanlaisen sateen sattumisen todennäköisyys samassa paikassa vain keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Viidentoista millimetrin kertymä 60 minuutissa on jo melko tyypillinen sadekuuro Suomessa. Tällaisen sateen paikallinen toistumisaika on kaksi vuotta, eli yhdelle mittausasemalle tällainen sadekuuro sattuu keskimäärin joka toinen vuosi. Interaktiivisena graafi löytyy Ilmasto-opas.fi -palvelusta.

 

5.7.2017