D-vitamiinia auringon lisäksi myös ravinnosta ja purkista
D-vitamiinin takia aurinkoa ei tarvitse ottaa, vaan riittävän määrän ultraviolettisäteilyä saa aurinkoisena kesäpäivänä ulkoillessa. Suomalaisten suosimissa lomakohteissa UV-indeksi voi olla hurjimmillaan jopa 12–14. Keväisen otsonikadon takia ultraviolettisäteilyn määrä saattaa tänä kesänä yllättää Suomessakin. Tilastojen mukaan ihosyöpiä on suomalaisilla yhä enemmän.
Vartti aurinkoa riittää D-vitamiinituotantoon
Auringon säteily tuottaa iholla D-vitamiinia huhtikuusta syyskuulle Suomessa. Otollisin aika D-vitamiinin saamiseen on keskipäivä kesällä, jolloin 15 minuuttia aurinkoa paljaille käsille ja kasvoille kolme kertaa viikossa riittää. Keväällä ja syksyllä sekä kesäisin aamulla ja illalla aika on pidempi, koska aurinko on matalalla ja UV-B-säteilyn määrä on pienempi. D-vitamiinin takia aurinkoa ei kuitenkaan tarvitse ottaa, vaan tarvittavan määrän UV-säteilyä saa kesäisin normaalin ulkopuuhailun aikana.
D-vitamiinia syntyy, kun UV-indeksi on vähintään 3. Tällöin alkaa myös ihon suojaustarve. Samat auringon UV-B-säteet, jotka tuottavat D-vitamiinia, aiheuttavat myös ihon palamista ja ihosyöpää.
Ihotyyppi vaikuttaa ihon herkkyyteen palaa auringossa, mutta myös D-vitamiinin muodostumiseen. Ihon suojausmekanismit eli ruskettuminen ja ihon paksuuntuminen estävät ihon palamista, mutta vähentävät D-vitamiinin muodostumista.
UV-säteilyä parempi lähde D-vitamiinille ovat ravinto ja D-vitamiinilisät. Ravinnosta saatavan D-vitamiinin lisäksi suositellaan D-vitamiinivalmisteiden käyttöä lapsille, nuorille, vanhuksille sekä imettäville ja raskaana oleville naisille ympäri vuoden. Aikuisille D-vitamiinilisien käyttöä suositellaan lokakuusta maaliskuun loppuun.
Ihomelanoomien määrä on kasvussa
Ihomelanoomia todettiin lähes 1200 uutta tapausta vuonna 2009, jossa on kasvua peräti 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Syöpärekisterin tietojen mukaan melanoomat ovat jatkuvasti yleistyneet 1950-luvulta lähtien. Tämä johtuu väestön aurinkoaltistuksen muutoksista ja väestön vanhenemisesta. Melanoomaan sairastumisen keski-ikä on 60 vuotta, mutta se on myös 20–29 -vuotiaiden naisten toiseksi yleisin syöpä. Tässä ikäluokassa todettiin 20 tapausta vuonna 2009.
Yhdeksän kymmenestä melanoomasta on ehkäistävissä ihon suojaamisella sekä auringonvalon aiheuttamalta palamiselta että pitkään jatkuvalta säännölliseltä altistumiselta. Näillä keinoilla ehkäistään myös muita ihosyöpiä.
UV-indeksi kertoo säteilyn määrän
Vaikka auringonsäteilyn haittavaikutuksista ollaan tietoisia, UV-säteilyn voimakkuuden arvioiminen on kansalaiselle usein vaikeaa. Arvioinnissa voi hyödyntää sekä UV-ennustetta että oman varjon tarkkailua.
UV-ennuste kertoo millainen on UV-indeksin odotettu kulku päivän aikana selkeällä tai vähäpilvisellä säällä. Ennusteen saa omaan matkapuhelimeen tekstiviestinä Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelusta. UV-indeksi on nähtävillä myös Ilmatieteen laitoksen internet-sivulla ja monien lehtien sääsivuilla.
Maailman terveysjärjestön, WHO:n ohjeen mukaan auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3 eli kohtalainen. Normaalioloissa tämä arvo saavutetaan keskipäivällä Suomessa toukokuun alussa. Suomen yllä liikkunut vähäotsoninen alue lisäsi maaliskuussa UV-säteilyn määrää.
Maaliskuun viimeisellä viikolla maamme ylle levittäytyi ilmamassa jossa otsonikerros oli ohentunut ajankohtaan nähden ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Tämän seurauksena UV-indeksi kohosi Pohjois-Suomessa 15 prosenttia ja Etelä-Suomessa 50 prosenttia vastaavan ajan aiemman ennätysarvon yläpuolelle. Maaliskuun viimeisenä päivänä Jokioisten observatoriossa mitattiin UV-indeksi 3,6, kun se normaalisti vaihtelee välillä 0,5–2,5.
Suomessa UV-indeksi vaihtelee nollasta kuuteen. Suomalaisten suosimissa kaukolomakohteissa UV-indeksi voi olla hurjimmillaan jopa 12–14. Esimerkiksi Kanarialla vietetään viimeisiä talvilomia nyt huhtikuussa UV-indeksin ollessa keskipäivällä 8–9 eli hyvin voimakas. Tyypillisessä Kauko-Aasian tai Etelä-Amerikan lomakohteessa huhtikuussa indeksi on enimmillään 13–14 ja keskitalvellakin 12 eli WHO:n luokittelun mukaan äärimmäisen voimakas.
Jos tarkkaa tietoa auringonpaisteen voimakkuudesta ei ole, voi käyttää karkeaa sääntöä, jonka mukaan UV-säteilyltä pitää suojautua, jos oma varjo on lyhyempi kuin puolitoistakertaa oman kehon pituus. Mitä lyhyempi varjo auringonpaisteessa jää, sitä voimakkaampaa säteily on.
Tutustu Ilmatieteen laitoksen UVI-palveluun
Lue lisää UV-säteilystä:Tietoa UV-säteilyn terveysvaikutuksista Säteilyturvakeskus STUKTietoa syövän ehkäisystä SyöpäjärjestötTietoa UV-säteilystä Ilmatieteen laitos
Lisätietoja:Säteilyturvakeskus erikoistutkija Lasse Ylianttila, puh. (09) 759 88 455Syöpäjärjestöt, ylilääkäri Katja Aktan-Collan, puh. (09) 135 33 237, gsm 050 592 4829Ilmatieteen laitos Vanhempi tutkija Tapani Koskela, puh. 050 584 9054