kesasaanvaikeudet

Siihen, kuinka hyvin sääennuste osuu keskimäärin oikein, vaikuttaa muun muassa sääennusteen pituus, ennustettavien ilmiöiden koko, vallitseva säätyyppi ja vuodenaika. Jokaisella vuodenajalla on omat erikoisuuteensa, jotka tekevät sääennusteiden tekemisestä haasteellisempaa. Juttusarjan neljännessä osassa tutustumme kesän aiheuttamiin haasteisiin.

Kesällä korkeapaineessa sääennusteet pitävät hyvin paikkansa toisin kuin talvisessa korkeapaineessa. Toisaalta kesäaikaan monet sääilmiöt ovat usein lyhytikäisiä ja pienikokoisia. Esimerkiksi tyypillisen sadekuuron elinikä on vain puolesta tunnista tuntiin. Pari päivää ennen voidaan ennustaa, että sadekuuroja tulee. Päivää ennen osataan kertoa jo aluetasolla, että missä niitä todennäköisimmin tulee, ja kuinka yleisesti niitä tulee. Yksittäistä sadekuuroa ei kuitenkaan voi ennustaa edes tuntia ennen, vaan sen voi havaita vasta tutkalla, kun se on jo syntynyt.

Kuuro- ja ukkospilviin liittyvät ilmiöt, kuten syöksyvirtaukset ja rakeet, ovat samalla tavalla ilmiöitä, joita ei voi ajoittaa ja paikallistaa aivan tarkasti.

Alkukesästä sadekuuroja ei tule niin helposti rannikolla kuin sisämaassa. Loppukesästä sadekuuroja on sitten enemmän merellä ja rannikoilla kuin sisämaassa.

Alkukesästä meret jäähdyttävät rannikoita ja samoin suurimpien järvien seudut ovat muita paikkoja kylmempiä. Loppukesästä asia on päinvastoin ja esimerkiksi hallaa on selvästi myöhemmin rannikolla kuin sisämaassa.

Ilmakehä on kolmiulotteinen ja sen voi huomata erityisesti kesäaikaan. Hyvinkin korkealla ilmakehässä oleva pieni, kylmä matalapaine, voi muuttaa säätä maan pinnalla paljon. Jos tällainen kylmä pisara sattuu kohdalle, voi olla pilvistä, koleaa ja sateista, vaikka muutaman sadan kilometrin päässä on aivan toisenlainen sää. Kylmä pisara voi säilyä hengissä päiviä, jopa yli viikon ja liikkua isolla alueella Euroopassa.

Sääennusteiden osuvuutta seurataan

Ilmatieteen laitos seuraa sääennusteiden osuvuutta päivittäin. Sääennusteet ovat parantuneet vuosien myötä, mutta toisaalta vaatimukset ovat kasvaneet. Säätietoa tarvitaan ajallisesti ja paikallisesti tarkemmin. Parhaimmillaan lämpötilaennusteiden osuvuuden kuukausikeskiarvo on yli 90 prosenttia, mutta hankalassa säätyypissä ja kun sääennustusmallit eivät ole parhaimmillaan jää ennusteiden taso parikymmentä prosenttia alhaisemmaksi.

Lue lisää:

Eri sääsuureiden ennustettavuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuinkapitkallesaatavoiennustaaSääennusteiden osuvuudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteet-parantuvatSääennusteiden vaihtelusta päivästä toiseen ja kuinka se näkyy erityyppisissä ennusteissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennuste-vaihtelee-paivasta-toiseen