Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

Jaakon 25. heinäkuuta heittämä kylmä kivi on yksi vanhoista yhä tunnetuista ja vuosittain toistetuista ilmastollisista "totuuksista".

Pintavesien lämpötilan lasku alkaa Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vasta elokuun alkupuolella. Kuva: Adobestock.

Jaakon nimipäivä on nykyisin ajankohtana, jolloin ilman jäähtyminen alkaa näkyä pitkän ajan tilastoissa. Sen jälkeen siirrytään syyskesään. Pintavesien lämpötilan lasku alkaa kuitenkin vasta elokuun alkupäivinä.

Allakan muutos 1753: Jaakko vai Salme?

Vanha kansa oli havainnut, että Jaakon päivästä vedet alkavat viiletä ja että tämä on ikiaikaista perua, satoja vuosia taaksepäin. Viileneminen on saattanut olla keskiajan ilmastossa aivan kohdallaan, esimerkiksi pikku-jääkautena.

Suomessa (Ruotsi-Suomessa) tehtiin kuitenkin allakan uudistus vuonna 1753, jolloin siirryttiin 11 päivää eteenpäin helmikuun 17:sta suoraan maaliskuun 1:een. Tästä siirrosta johtuen oikea hydrologinen, vesien jäähtymisen alkava Jaakonpäivä olisikin 11 päivää myöhemmin eli 5.8. Salmen päivänä. Nykytietämyksellä, nykyisessä ilmastossa vesien kylmeneminen osuu paremmin Salmen päivään, joka vastaa Jaakonpäivän "oikeaa" paikkaa elokuun alussa vuoden 1753 kalenteriuudistuksen jälkeen.

Kesän lämpö taittuu heinäkuun lopussa

Ilmakehä alkaa jäähtyä hitaasti heinäkuun loppupuolella ja juuri Jaakon päivän tienoilla näkyy pitkän ajan lämpötilatilastoissa taite kohti viileämpiä säitä. Tosin uusi pieni nousu näkyy elokuun alkupäivinä nykyisissä tilastoissa, on kuin ilmakehä ei heti antaisi periksi jäähtymiselle. Tämän toisen nousun jälkeiseen aikaan sijoittuu myös järvien pintavesien laskun alku pitkän ajan tilastoissa.

Nykyinen Jaakon heittämä kylmä kivi on vesistöissämme hieman ennenaikainen, koska pitkän ajan tilastoissa pintavesien jäähtyminen alkaa näkyä vasta elokuun alkupäivinä. Tämän osoittavat järvien pintavesien pitkän ajan tilastot. Tämä selittyy veden lämpövaraston tilavuudella (lämpökapasiteetti), ts. paksu lämmin vesikerros jäähtyy hitaammin kuin ilma.

Säät vaihtelevat kuitenkin suuresti vuodesta toiseen ja pintavesien lämpötila seurailee noin viikon viiveellä ilman lämpötilan muutoksia. Toisinaan meillä on pitkään elokuussa päivisin yhä helteistä säätä. Vaikka yöt toki alkavat jo jäähtyä, niin pintavesien jäähtyminen on lämpimän ja aurinkoisen sään jatkuessa hidasta. Uimavesien jäähtyminen elokuun alussa ei ole vuosittainen sääntö.

Lähteenä käytetty: Johanna Korhonen, 2002: Suomen vesistöjen lämpötilaolot 1900-luvulla. Suomen ympäristö Luonto ja luonnonvarat n:o 566.