Joulunajan säät

Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Silti joulunalun kiihkein odotus maan eteläosassa kohdistuu kysymykseen: "Onko joulu valkoinen?"

Valkean joulun todennäköisyys

Vasemmalla valkean joulun todennäköisyys maan eri osissa joulun aamujen 24.-26.12. keskiarvona. Oikealla on kolmenkymmenen vuoden (1976-2005) keskiarvona joulun aamujen lumitilanne.

Jouluaaton lämpötila ja lumipeite keskimäärin sekä ennätykset

Kartassa on esitetty sinisellä vertailukauden 1971-2000 arvoihin perustuva vuorokauden keskimääräinen ylin ja alin lämpötila jouluaattona. Jouluaattona mitatut ylimmät ja alimmat lämpötilat vuodesta 1961 vuosilukuineen ovat punaisella. Keskimääräinen lumensyvyys on esitetty vihreällä ja suurin lumensyvyys vuodesta 1961 vuosilukuineen vaaleanvihreällä. Lumensyvyys mitataan aamuisin klo 8.
 

Helsingin Kaisaniemessä lumetonta on jouluaattoaamuna keskimäärin joka kolmas vuosi. Kolme peräkkäistä mustaa jouluaattoa on koettu kolme kertaa Kaisaniemen mittaushistorian aikana; vuosina 1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008. Täysin lumetonta ei kuitenkaan jokainen noista joulunajoista ollut, vaan vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta saatiin jo jouluaamuksi. Vuonna 1929 Tapaninpäivän aamuna lunta olikin jo 25 cm. Vuosina 2006-2008 koko joulun pyhät vietettiin kuitenkin ilman peittävää lumipeitettä.

Sodankylässä lunta on ollut maassa aseman mittaushistorian aikana jokaisena jouluaattona.

Jouluaaton säät eri puolilla maata 1981 lähtien

Joulujen 2007 - 2009 lumensyvyydet

 

Joulujen 2008-2009 lämpötilat



170 vuoden joulusäät Helsingissä

Jouluaaton iltapäivän lämpötila ja lumensyvyys Helsingin Kaisaniemessä. Lumensyvyyden mittaukset alkoivat vuonna 1911.

Kylmiä jouluja

Vuosituhannen alun kylmin jouluyö koettiin vuonna 2002. Tuolloin pakkanen paukkui maan etelä- ja keskiosassa 20 ja 28 asteen ja Lapissa 30 ja 35 asteen välillä. Kuitenkin jo ensimmäisenä joulupäivänä pakkanen heikkeni merkittävästi. Kylmää oli myös jouluna 2009. Tapaninpäivän vastaisena yönä lämpötila laski maan itä- ja pohjoisosassa -20 ja -33 asteen välille. Maan etelä- ja keskiosassa jouluntienoo 2010 oli 2000-luvun kylmin ja muutamilla asemilla jopa koko mittaushistorian kylmin. Pakkasta oli aattoyönä 25 - 34 astetta ja joulupäivänäkin monin paikoin liki 25 astetta. Jouluyönä lämpötila laski vielä Itä-Suomessa lähes -30 asteeseen, mutta Tapanin päivänä sää alkoi jo lauhtumaan.

Vuonna 1995 koko joulu oli harvinaisen kylmä koko maassa. Jouluaamuna pakkasta oli yleisesti 30 - 39 astetta, vain rannikoilla pakkasta oli hieman vähemmän, ja pakkanen pysytteli maan eteläosassakin koko joulun pyhät 12 ja 28 asteen välillä. Myös seuraavana jouluna, 1996 pakkanen kiristyi Tapaninpäivän aamuun asti. Mutta Tapaninpäivänä sää lauhtui nopeasti aivan ennätystahtiin. Kun aamulla pakkasta oli vielä Helsingin keskustassa 24 ja Helsinki-Vantaalla 27 astetta, niin illalla ja iltayöstä lämpötila nousi jo liki nolla-astetta. Seuraavana päivänä, 27.12.1996 oli etelärannikolla jo suojaa. Myös Lapissa pakkanen heikkeni, mm. Sodankylässä noin 25 astetta päätyen 10 pakkasasteeseen. Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja oli vuosina 1967, 1978 ja 1986. Yksi kylmimmistä joulun tienoista elettiin vuonna 1915, mutta senkin löi laudalta joulun 1995 kovat pakkaset lähes koko maassa.  Alin joulun tienoon lämpötila, -43 astetta, on mitattu Sodankylässä vuonna 1947.

Leutoja jouluja

Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut maan eteläosassa kuuden ja kahdeksan ja maan keskiosassa neljän ja kuuden lämpöasteen välille ja ompa Lapissa päästy jopa kolmeen lämpöasteeseen. Tällainen ennätyksellisen lauha joulu koettiin vuonna 2006, jolloin joulun tienoo oli yksi lauhimmista yli sadan vuoden aikana. Korkein mitattu lämpötila oli 8,9 astetta Ahvenanmaalla Jomalabyssä, manner-Suomen korkein lämpötila oli 8,3 astetta. Uusia jouluaaton lämpöennätyksiä syntyi laajasti maan etelä- ja keskiosassa. Tätä edeltäva ennätyslauha joulu oli vuonna 1974. Pohjois-Suomessa lauhoja jouluja on ollut muun muassa vuosina 1963, 1992 ja 2007.

Joulun tienoon lumipeite

Tyypillinen lumipeitteen paksuus
Jouluna pohjoisessa lunta on tyypillisesti liki 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessakin 10 senttiä.

Niukka lumipeite

Ilmaston lämpeneminen on viemässä alkutalven lumia myöhäisemmmäksi ja joulun lumipeitteen suhteen on koettu turhankin jännittävia aikoja. Näin kävi erityisen selvästi 2006, kun maa oli paljas ennätyksellisen laajasti vielä jouluna. Lumitilannekartat  osoittavat, miten kriittinen lumitilanne oli aina Etelä-Lappia myöten. Marraskuun 2006 puolivälin jälkeen lumet pysyivät poissa 1 - 2 kuukauden ajan. Vielä 2006 jouluakin niukemmin lunta oli seuravaana jouluna vuonna 2007. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut myös vuosina 1972 ja 1992 ja 2000. Noina jouluina Lapissa lumipeite oli paksuimmillaan vain 10 senttimetriä. Vuonna 2006 oli joulupäivinä Rovaniemellä luonnonlunta vain viitisen senttimetriä. Joulupukin matkailukauden ollessa vilkkaimmilllaan ennen joulua maa oli sielläkin lähes paljas.

Paljon lunta

Joulut ovat olleet runsaslumisia vuosina 1915, 1965, 1973, 1980,1981 ja 2010. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu. Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä - Tuusulan Ruotsinkylässä jopa 85 senttiä.

Lounaassa tavallisesti lunta niukasti

Lounais-Suomessa ja etelärannikolla lunta on tyypillisesti joulunkin aikaan vähiten maassamme. Kuitenkin sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita.