Pääsiäisen ajankohdat vaihtelevat

Pääsiäinen sattuu eri vuosina eri aikaan, maaliskuun 21. ja huhtikuun 25. päivän välille. Pääsiäissunnuntain sijainti määräytyy ikivanhan säännön mukaan. Pääsiäistä vietetään ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäiväntasausta (yleensä 21.3.) seuraavan täydenkuun jälkeen.

Maalis-huhtikuussa aurinko lämmittää jo ilmaa pohjoisella pallonpuoliskolla ja sen vauhdittamana kevät etenee nopeasti. Lämpötila nousee tuona aikana koko maassa keskimäärin kymmenkunta astetta kuten allaolevat piirrokset osoittavat.

Tasoitetut punainen ja sininen viiva kuvaavat vuorokauden keskilämpötilan 2,5% tilastollista todennäköisyyttä eli ovat kunakin päivänä poikkeuksellisen lämpötila-arvon rajat. Keskimmäinen violetti viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50% eli mediaanin arvoa vertailukaudella 1981-2010.

Pääsiäistilastot kolmessa jaksossa

Lämpötilan nopean kohoamisen vuoksi olemme jakaneet pääsiäisten säätilastot kolmeen kymmenen päivän tarkastelujaksoon. Varhaisimmat pääsiäissunnuntait sattuvat 23.3. - 2.4., keskimmäiset 3.4. - 12.4. ja myöhäiset 13.4. - 24.4. välisenä aikana. Tarkastelemme näiden pääsiäisten säitä vuodesta 1961 eteenpäin. Pääsiäiseen kuuluu monta päivää, kiirastorstaista aina maanantaihin, toiseen pääsiäispäivään asti. Niiden aikana sää ehtii vaihtua moneen kertaan.

Sataakohan pitkäperjantaina aina?

Pääsiäisajan yksi sitkeästi elävä myytti on, että pitkäperjantaina sataa aina räntää tai lunta ja on harmaan pilvistä. Säätilastomme eivät tue tätä käsitystä. Ainoastaan keskimäärin yhtenä pitkäperjantaina kolmesta sataa ja aivan yhtä monena pitkäperjantaina sää on ollut täysin aurinkoinen. Myöhäisinä pääsiäisinä maan eteläosassa räntää tulee taivaalta erittäin harvoin. Sen sijaan Pohjois-Suomessa lumi- ja räntäsade kuuluvat vielä huhtikuun säähän.