Keskiajankohdan pääsiäiset

Keskiajankohdan pääsiäisiä vietetään huhtikuun alussa 3.4.-12.4

Keskiajankohdan pääsiäisten ajankohdan lämpö- ja lumiolot

Keskiajankohdan pääsiäisen tyypilliset lämpötilat ja lumensyvyys vertailukaudella 1991-2020.

Keskiajankohdan pitkäperjantaiden sää eri puolilla maata vuodesta 1961 lähtien

Voit valita haluamasi paikkakunnan klikkaamalla kuvaajan alapuolella olevaa listaa - Helsinki on valittu oletuksena. Kuvaajassa punaiset väkäset esittävät ylimmän ja alimman lämpötilan vaihteluväliä, siniset pylväät aamun lumensyvyyttä ja vihreät pylväät vuorokauden sademäärää. 

Keskiajankohdan pääsiäissunnuntaiden sää eri puolilla maata vuodesta 1961 lähtien

Voit valita haluamasi paikkakunnan klikkaamalla kuvaajan alapuolella olevaa listaa - Helsinki on valittu oletuksena. Kuvaajassa punaiset väkäset esittävät ylimmän ja alimman lämpötilan vaihteluväliä, siniset pylväät aamun lumensyvyyttä ja vihreät pylväät vuorokauden sademäärää. 

Pyryjä ja runsaita sateita joinakin pääsiäisinä

Erittäin sateinen pääsiäinen koettiin vuonna 1982. Sää oli tuolloin, 9.-11.4., pilvinen ja lunta satoi koko maassa. Erityisesti Uudellamaalla mitattiin monin paikoin pyhien sademääräksi 40-60 millimetriä. Pääsiäisen aikana satoi tuolloin enemmän kuin keskimäärin koko huhtikuussa. Sade tuli märkinä lumikintaina tai räntänä. Vaikka maa oli jo ehtinyt paljastua talven lumesta laajasti maan lounais- ja länsiosassa, niin pääsiäisen jälkeen etelä- ja länsirannikon peitti uudelleen 20-40 cm paksu lumikerros. Koska sää oli pilvinen, lämpötila vaihteli vain vähän nollan asteen molemmin puolin koko maassa. Muita melko sateisia ajankohdan pääsiäisiä on ollut vuosina 1971, 1977, 1983 ja 1994.

Myrskyt ja kovat tuulet ovat keväisin harvinaisia. Kuitenkin huhtikuun alun pääsiäisinä on tuullut voimakkaasti muun muassa vuosina 1976, 1991 ja 1998.

Lumitilastoja keskiajankohdan pääsiäisinä 1961 lähtien