Ilmatieteen laitos
 Sää ja ilmasto  ·  Ilmastonmuutos  ·  Ilmanlaatu  ·  Tutkimus  ·  Tuotteet ja palvelut  ·  Uutiset  ·  Organisaatio
Suomen sää

Merisää

Paikallissää

Varoitukset ja turvallisuus

Sade- ja pilvialueet

Sää ulkomailla

Havaintoasemat

Ilmastotilastot

» Maailman säät
» Lumitilastot
» Pitkän ennusteen katsaus
» Sääennätyksiä meillä ja muualla
» Ilman lämpötila
» Tuuli ja myrskyt
» Kosteus ja sumut
» Juhlapyhät yms.
» Sateet
» Auringonpaiste


» På svenska

» In English

Sää ja ilmasto | Ilmastotilastot | Föhntuuli Suomessa

Föhntuuli Suomessa

Föhntuuli lämmitti Utsjokea 6.1.2006
Föhnilmiön selvitykset
Föhntilastoja
Föhntuulitilanteiden seuranta 1989-2006
Föhntuuli lämmitti 20.2.2004
Föhnin vaikutukset Pellossa 7.12.2003

Föhntuuli lämmitti Utsjokea 6.1.2006

Föhnilmiön selvitykset

Määritelmänsä mukaan föhn on lämmin ja kuiva laskutuuli. Suomessa Skandit-vuoriston itäpuolella föhnin vaikutus on vähäisempää kuin Alpeilla ja Kalliovuorilla, mutta toisinaan föhn aikaansaa meilläkin aurinkoisen ja lauhan talvisään.

Suomessa föhn vaikuttaa voimakkaan länsivirtauksen yhteydessä. Klassisen föhnteorian mukaan ilma on Skandien itäpuolella kuivempaa, kun se on sateen myötä menettänyt suuren osan kosteudestaan noustessaan pakotettuna ylös Norjan rannikolla. Kun ilmavirtaus on ylittänyt Skandit se pyrkii palaamaan maanpinnalle kohti tasapainoasemaansa. Tällöin ilmamassa lämpenee tehokkaasti, kun sen kosteussisältö on vuoriston tuulenpuolen sateissa vähentynyt. Suomessa talvisen länsituulen lämmitysvaikutusta tehostaa lisäksi sula Atlantti.


Föhnin idea yksinkertaistettuna. (lähde www.yle.fi)

Riittävän voimakas länsituuli föhniä ajatellen syntyy tyypillisesti vasta kun Keski-Euroopassa on korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine.

Föhntilastoja



Föhnin vaikutus on suurimmillaan Länsi-Lapissa ja Pohjanmaalla, jossa föhn esiintyy tyypillisesti puolenkymmentä kertaa talven aikana. Maan itärajalla föhn vaikuttaa keskimäärin vain kerran talven aikana. Föhn vaikuttaa Suomessa lämpötiloihin lähinnä vain talviaikaan ja "föhnkauden" voidaan sanoa kestävän Suomessa marraskuusta maaliskuuhun. Pitkän ajan keskilämpötiloihin föhnillä ei juuri ole merkitystä. Kuitenkin talviaikaan föhnin voidaan arvioida nostavan kuukausikeskilämpötiloja parhaimmillaan noin 0,5 astetta.

Lähde: Hyrkkänen Juhana (2004), Pro Gradu. Tilastotarkastelu föhn-ilmiön vaikutuksesta Suomen säähän ja ilmastoon. Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osasto.

Föhntuulitilanteiden seuranta 1989-2006

Joulukuussa 2006 oli useita föhnpäiviä. Joulukuun 22. ja 23. päivänä föhnin vaikutus ulottui aina maan itäosaan saakka. Föhnien runsas määrä ja lauhat talvet kulkevat usein käsi kädessä ja nytkin muutamana föhnpäivänä tehtiin päiväkohtaisia lämpöennätyksiä.

Föhntuuli lämmitti 20.2.2004





Tornionjokilaaksossa Pellossa mitattiin 20.2.2004 ylimmäksi lämpötilaksi +8,5 astetta. Korkein Pellossa helmikuussa havaittu lämpötila on _+8,6 astetta, 24.2.1972.

Föhnin vaikutukset Pellossa 7.12.2003





Kaikkien aikojen korkein helmikuun lämpötila Suomessa on +11,8 astetta, ja se mitattiin Helsingin Ilmalassa 28.2.1943. Föhntuulella oli taatusti silloinkin näppinsä pelissä!


Sivun alkuun   Takaisin etusivulle
© Ilmatieteen laitos Muuntolaskuri  Tulosta