 |
|
|
|
Sää ja ilmasto | Ilmastotilastot | Terminen kasvukausi, määritelmät
Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Kun yhtenä vuonna päivittäisistä säähavainnoista määritetään termisen kasvukauden alku, tilannetta seurataan vähintään 10 vrk ajan huhti-toukokuussa ennen kuin ajankohta varmistuu kunkin havaintoaseman kohdalla. Seurantaan käytetään nykyisin (alkaen 2005) tietokoneohjelmaa.
Yhden havaintopaikan alkupäivämäärän toteutumisehdot ovat:
1) Lumipeitteen tulee olla kadonnut aukeilta paikoilta.
2) Kun lumipeite on hävinnyt, seurataan vuorokauden keskilämpötilan arvoja: Vuorokauden keskilämpötilan on pysyttävä vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Lisäksi ohjelma seuraa kynnysrajan ylityksiä ja alituksia. Kun ylitysten summa on suurempi kuin sen alapuolelle jäävä summa, katsotaan kasvukauden alkaneen ensimmäisestä pysyvästi yläpuolella olleesta vuorokaudesta.
Syksyllä taas seurataan kasvukauden lopetuskriteerien toteutumista. Kun kynnysraja alitetaan ja sen alapuolelle jää enemmän summaa kuin yläpuolelle, niin terminen kasvukausi päättyy. Syksyllä myös kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden. Harvinaista on maan eteläosassa, että pysyvän lumipeitteen tulo katkaisee kasvukauden.
Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Silloin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry,mutta se ei liioin vähene. Silloin kasvukausi katsotaan tilapäisesti pysähtyneeksi.
Keskimääräinen termisen kasvukauden alku- ja loppupäivämäärä vertailukaudella 1971-2000. Termisen kasvukauden pituus voi vaihdella 4 - 6 viikkoa.
Tehoisan lämpötilan summa karttuu vuorokauden keskilämpötilan +5 asteen ylittävällä osuudella. Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on °Cvrk = vuorokausiastetta (=degreedays). Jos vuorokauden keskilämpötila jää alle viiden asteen, katsotaan että lämpösumma ei sellaisena päivänä kerry, mutta summa ei myöskään pienene.
Termisen kasvukauden olot vertailukaudella 1971-2000. Vasemmalla on tehoisan lämpötilan summan kartta ja oikealla kasvukauden sadesumma.
Kuvassa näkyy termisen kasvukauden pituusero maan eteläosien (Turku) ja Lapin (Sodankylä) välillä.
Pitkän ajan tilastoissa terminen kasvukausi ja termiset vuodenajat määritellään lämpötilan keskimääräisen vuosikulun käyrän avulla. Maanlaajuinen tilanne saadaan noin 110 havaintopaikan tiedoista. Kun havaintopaikkojen tiedot merkitään kartalle, voidaan piirtää vyöhykkeet, joilla tapahtumat esiintyvät suunnilleen samaan aikaan. Nykyisin tällaisia vyöhykekarttoja laaditaan tietokoneella myös ns. hilapistearvojen avulla.
Nykyisin kasvukauden ilmastoseuranta toteutetaan havaintoasemakohtaisen seurannan lisäksi myös tietokonemallin mukaisesti hilaruuduissa (10 km x 10 km). Hilaruutupohjaisen tarkastelun ansiosta seurantatietoja voidaan tuottaa haluttuihin paikkoihin sekä laskea eri suureiden arvoja esimerkiksi kuntakeskipisteisiin. Seurannassa ovat mukana lämpöolot, kosteus ja sadanta sekä kokonaishaihdunta. Sekä kartta- että asemakohtainen ilmastoseuranta on tilattavissa.
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|