Rosetan kohde: komeetta 67P
67P/Churyumov-Gerasimenko on ihan tavallinen lyhytjaksoinen pyrstötähti. Tai ainakin sen piti olla.
Koska Rosetta on ensimmäinen komeettaa pitkään lähietäisyydeltä tutkiva luotain, sille haluttiin löytää kohteeksi lajinsa tyypillinen edustaja. Lisäksi komeetan piti olla helposti saavutettavalla radalla.
67P kuuluu lyhytjaksoisiin pyrstötähtiin: sen kiertoaika Auringon ympäri on 6,6 vuotta. Sen rata on soikea kuten komeetoilla yleensäkin. Kauimmainen piste on noin 5,7 AU:n eli Maan radan säteen päässä Auringosta ja lähimmäinen piste eli periheli 1,24 AU:n päässä. Lisäksi radan taso on lähellä planeettojen ratatasoa, minkä ansiosta Rosetan oli helppo päästä samalle radalle komeetan kanssa.
67P:n löysivät Klim Tshurjumov ja Svetlana Gerasimenko vuonna 1969. Komeetan viralliseen nimeen Tshurjumovin nimi on rekisteröity englanninkielisen translitteroinnin mukaan.
Ratalaskelmien mukaan 67P:n periheli oli vuoteen 1840 asti 4 AU:n etäisyydellä Auringosta. Niin kaukana Auringon lämpö ei riitä haihduttamaan komeetasta vettä ja pölyä, joten 67P oli niin kutsuttu nukkuva komeetta: sillä ei ollut pyrstöä eikä sitä voinut havaita Maasta. Se myös oletettavasti pysyi alkuperäisessä aurinkokunnan syntyajoilta periytyvässä koostumuksessaan. Vuoden 1840 jälkeen Jupiterin lähiohitukset muuttivat 67P:n radan nykyiselleen.
67P luokitellaan pölyiseksi pyrstötähdeksi. Sen edellisen perihelin ohituksen aikana vuosina 2002–2003 ytimestä irtosi ainetta enimmillään noin 60 kg sekunnissa, ja siitä 2/3 oli pölyä, 1/3 kaasua. Nämä saadaan mitattua paljon tarkemmin seuraavan perihelin ohituksen aikana vuonna 2015, kun Rosetta kiertää komeettaa.
Ensimmäinen Rosetan ottamista kuvista paljastunut yllätys oli, että 67P on kaksiosainen. Kaasua ja pölyä näyttäisi irtaantuvan aktiivisimmin sen kaulan alueelta.
